Haku

Sosiaali- ja terveyspalvelut: Tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot Tässä raportissa käsitellään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeiden tulevia muutoksia eri alueilla kaupungistumisen ja väestön ikäänt...

Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä asiakastietojärjestelmien integraation vaikutuksia. Tutkimusaineis...

Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus Tämä selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksessä tarkastellaan julkisen talouden oh...

Monialaisesti palveluja tarvitsevien tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Kun monialaisesti palveluja tarvitsevat asiakkaat tunnistetaan, heille voidaan tarjota tukea ja varmistaa, että palvelut toimivat hyvin yhteen. Terveyden ja hyvinvo...

Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (TYPYKE) -tutkimushankkeen loppuraportti Kuntoutussäätiö toteutti yhteistyössä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen j...

20.9.2023 | Valtioneuvoston teettämän selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen ohjausta olisi lisättävä palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi. Myös digipalvelujen vaikuttavuuden tutkimusta tarvitaan lisää. Selvityksen tulokset julkaistiin Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa -hankkeen loppuraportissa.

18.11.2024 | Valtioneuvoston teettämän selvityksen mukaan kotisairaala nähdään tulevaisuudessa kasvavana ja jopa ensisijaisena palvelumuotona. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan lisää. Selvityksen tulokset julkaistiin Kotisairaalatoiminnan nykytila, vaikuttavuus ja mittaaminen -hankkeen loppuraportissa.

Ekologisesti kestävän soten kansallinen ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Näiden vähentämiseksi Suomessa ehdotamme tavoitteen ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuol...

Hospital-at-Home services in Finland Hospital-at-Home services cover 92 % of the Finnish population. Hospital-at-Home care is a cost-effective alternative in situations where the patient's condition allows remote monitoring or where 2-3 visits per...

18.11.2024 | Enligt den utredning som statsrådet låtit göra anses hemsjukhuset vara en serviceform som växer i framtiden och är till och med en primär serviceform. Det behövs mer undersökning av effektivitet. Utredningens resultat publicerades i slutrapporten för projektet Hemsjukhusverksamhetens nuläge, effektivitet och mätning av verksamheten.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen rooli aluevaltuutettujen näkökulmasta Hyvinvointialuilla aluevaltuuston vallankäytön mahdollisuudet koetaan kapeiksi. Aluevaltuuston rooli aiheuttaa pettymystä aluevaltuutetuissa. Aluehallitukselle ja viranhalt...

Digitalisaation vaikutukset sote-palveluissa Digipalvelut koetaan pääsääntöisesti hyödyllisiksi ja niiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Digitaaliset kanavat pitää integroida muuhun palveluverkkoon, jotta vältytään päällekkäiseltä palvelunkäytöltä j...

21.2.2022 | Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) Päättynyt Toteuttajat Tampereen yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Demos H...

22.5.2024 | Valtakunnallinen kysely aluevaltuutetuille paljastaa pettymyksen aluevaltuuston rooliin. Kyselyn tulosten perusteella aluevaltuuston vallankäytön mahdollisuudet koetaan kapeiksi ja aluevaltuuston nykyinen rooli aiheuttaa pettymystä aluevaltuutetuissa. Aluehallitukselle ja viranhaltijoille keskittyvä valta nähdään valtuuston roolia kaventavana. Lisäksi hyvinvointialueelle valitulla hallinto- ja organisaatiomallilla on keskeinen vaikutus aluevaltuuston rooliin.

24.1.2022 | Sote-kiinteistöinvestointien arviointiin ja niihin liittyvien sairaansijojen ja ikääntyneiden pitkäaikaispaikkojen määrän määrittelyyn ei ole olemassa yksiselitteistä mallia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa laadittiin arvioinnin ja hankesuunnittelun tueksi laskentamalli sekä arviointikriteeristö. Samalla hanke vertaili sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen määrää sekä laskentamallin tuottamia ennusteita eri sairaanhoitopiirien alueilla.

31.10.2022 | Mielenterveyspalvelujen kysyntä nuorten parissa on kasvanut merkittävästi. Sosiaalihuollon ja matalan kynnyksen palvelujen mahdollisuudet tukea nuoria mielenterveys- ja päihdekysymyksissä tulisi tunnistaa paremmin. Tässä tärkeää yhteistyötä tekevät kunnalliset sosiaalipalvelut ja kolmannen sektorin toimijat.

20.9.2023 | Enligt en utredning gjord på uppdrag av statsrådet bör styrningen av de digitala tjänsterna inom social- och hälsovården utökas för att göra tjänsterna mer effektiva. Dessutom behöver effektiviteten hos de digitala tjänsterna undersökas ytterligare. Resultaten av utredningen publicerades i slutrapporten för projektet Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (de digitala tjänsternas effekter inom social- och hälsovården).

31.8.2023 | Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttää kansallisesti koordinoitua ja soteen kohdennettua ohjausta ja seurantaa. Näin todetaan 31. elokuuta julkaistussa selvityksessä, jonka päätavoitteena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, ohjausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Suomessa.

26.11.2021 | Potilas- ja asiakasturvallisuutta seurataan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa epäyhtenäisesti, mikä on vaikeuttanut potilas- ja asiakasturvallisuuden arviointia. 26. marraskuuta julkaistu kansallinen mittaristo mahdollistaa sote-organisaatioiden välisen vertailun ja vertaiskehittämisen.

19.3.2021 | Aalto-yliopiston, Etlan, THL:n ja VATT:in selvityksessä arvioitiin avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä tarkasteltiin apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Selvitys osoittaa useita mahdollisia kohteita lääkekustannusten pienentämiseksi ja apteekkitoiminnan kehittämiseksi markkinoiden sääntelyä ja lääkäreiden toimintaympäristöä parantamalla.