Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Raportti: Tulevaisuuden kouluruokailu - Vahvempaa yhteistyötä ja tasavertainen mahdollisuus välipaloihin

Maa- ja metsätalousministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
7.5.2021 9.02
Tiedote 292/2021

Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Oppilaiden jaksaminen tulee varmistaa tarjoamalla maksuton ja täysipainoinen välipala kaikille peruskoulun oppilaille jokaisena koulupäivänä, todetaan tuoreessa selvityksessä.

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu ’Kattava koululounas ja välkyt välipalat’ -hanke selvitti peruskoulujen kouluruokailun nykytilannetta sekä välipalakäytänteitä ja tarjoamismahdollisuuksia. Selvityksestä saatiin ainutlaatuista tietoa peruskoulussa tarjottavien välipalojen valikoimasta ja tarjoamistavoista, Euroopan unionin koulujakelujärjestelmän hyödyntämisestä sekä Covid-19-pandemian aikaisesta poikkeusolojen kouluruokailusta. Tuloksia hyödynnetään kouluruuan kehittämisohjelman valmistelussa ja taustatietona, kun Harrastamisen Suomen mallia kehitetään.

Selvityksen mukaan korkeintaan joka kymmenes oppilas nauttii täysipainoisen koululounaan jokaisena koulupäivänä, ja koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä merkittävästi. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Yli puolet (56 %) kunnista ei tarjoa oppilaille maksutonta välipalaa ja 42 % kunnista tarjoaa maksuttoman välipalan vain osalle oppilaista. Nykyisen kouluruokailusuosituksen mukaan välipalan tarjoamista suositellaan, jos koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Selvityksen mukaan joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Pitkän päivän välipala sisältää tyypillisimmin juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut oppilaille maksulliset välipalat ovat sen sijaan todennäköisemmin täysipainoisia. Muut koulussa tarjottavat oppilaille maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.

Harrastamisen Suomen mallissa koululaisille luodaan mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Mallin koordinoinnista vastaavat kunnat yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa ja rahoituksen painopiste on ammattitaitoisten ohjaajien löytämisessä. Harrastusten jatkuessa koulupäivän jälkeen on tärkeä huolehtia oppilaiden jaksamisesta ja tässä välipalalla on iso rooli. Kouluruokailun kehitystyön ytimessä on peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen.

Tekemistä vaille valmista − uudistus- ja kehittämistarpeet tunnistetaan hyvin

Selvityksen mukaan kouluruokailua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti valtakunnan, kuntien ja koulujen tasolla. Tulosten pohjalta muodostettiin yksitoista toimenpidettä toteutettavaksi valtakunnan ja kunnan tasolla. Toimenpide-ehdotuksilla rohkaistaan päättäjiä viemään eteenpäin toimia, joiden avulla suomalainen innovaatio, yhdenvertainen ja tasa-arvoa lisäävä maksuton kouluruokailu, tehdään entistä houkuttelevammaksi ja laadukkaammaksi. Toimenpide-ehdotukset ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia, mutta niiden toteutuminen edellyttää valtakunnallista ja poliittista ohjausta sekä vahvaa kuntatason sitoutumista kouluruokailun kehittämistyöhön.

Suomessa on viime vuosien aikana luotu ja kehitetty kouluruokailun ja koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen tueksi toimintamalleja ja työkaluja.

”Nyt on korkea aika juurruttaa olemassa olevat työkalut koulujen arkeen, jotta voimme tulevaisuudessakin loistaa kouluruokailun mallimaana”, sanoo konsortiojohtaja Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta on toteuttanut Itä-Suomen yliopisto yhdessä Ammattikeittiöosaajat Amko ry:n, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanketta on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu ohjausryhmä.

Lisätietoja:

konsortiojohtaja Tanja Tilles-Tirkkonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 727 9791, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.