Haku

Turvallista ja terveellistä ruokaa Ruoassa on biologisia, kemiallisia, fysikaalisia ja ravitsemuksellisia tekijöitä, joiden vuoksi kuluttaja voi menettää terveitä elinvuosia sairauden ja ennenaikaisen kuoleman vuoksi. Inhimillisen haitan lisäksi m...

11.3.2026 | Lapset ja nuoret tavoittavan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen: ohjeistusten tunnettuus ja toimeenpano Suomessa sekä kansainväliset parhaat ratkaisut (LOIKKA) Käynnissä Toteuttajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, ...

Lainsäädäntötarkastelulla ruokahävikkiä pienemmäksi – Lexfoodwaste -hanke Ruokahävikin vähentäminen on olennainen osa kestävää ruokajärjestelmää ja se koskee koko ruokaketjua. Lainsäädännön kehittäminen ja byrokratian purkaminen hävikin minimoimis...

Lainsäädäntötarkastelulla ruokahävikkiä pienemmäksi Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan vähentää ruokahävikkiä Suomalaisessa ruokaketjussa muodostuu ruokahävikkiä noin 400 - 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Osa tästä aiheutuu lainsäädännön vuoksi. Teh...

Tulevaisuuden säästöt tehdään nyt: huomio lasten ja nuorten ruokaympäristöön Aikuiset rakentavat lasten ja nuorten ruokaympäristön ja ovat vastuussa siitä, millaisiin ruokatottumuksiin se ohjaa Ruokaympäristö sisältää kaikki fyysiset, sosiokulttuu...

29.11.2019 | Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät riskit ovat Suomessa suurimpia terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston 29. marraskuuta julkaistussa yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ruokaturvallisuutta ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.

Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen löytyy keinoja Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen on mahdollista. Lähivuosien politiikkatoimet ja energiajärjestelmän muutos pienentävät asumisen ja liikkumisen hiilijalan...

Ruokaketjulla voitettavaa digitalisaatiossa Avaimet digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseen Digitalisaatio on tällä hetkellä vahva trendi useilla eri teollisuuden aloilla. Niin myös ruokaketjussa, sillä ruokaverkosto on hyvin laaja ja hajautet...

Uusien genominmuokkaustekniikoiden hyödyntäminen Suomessa Selvityksessä tarkastellaan uusien genominmuokkaustekniikoiden hyödyntämisen nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa Uusilla genominmuokkaustekniikoilla on mahdollista lisätä, poistaa tai muoka...

Jätevesien fosfori hyötykäyttöön - uusia ohjauskeinoja tarvitaan Fosforin kierrätystä jätevesistä voidaan vauhdittaa tukien ja vapaaehtoisten sopimusten yhdistelmällä Jätevesien sisältämä fosfori päätyy nykyisin pääasiassa puhdistamolietteen mukan...

27.8.2026 | VTT:n ja Hankenin yhteistutkimus ’Suomen yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja tulevaisuuden trendit’ haastaa perinteisen tavan määritellä yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Sen mukaan kriittisyys ei ole pysyvä luettelo palveluista tai infrastruktuureista, vaan muuttuva kokonaisuus, joka syntyy tarpeiden, riippuvuuksien ja tilanteen yhteisvaikutuksesta.

22.8.2023 | Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.

22.8.2023 | Finlands miljöcentral undersökte tillsammans med Helsingfors universitet och Naturresursinstitutet vilka styrmedel eller kombinationer av dem som skulle kunna användas för att halvera koldioxidavtrycket från hushållens konsumtion fram till år 2035.

12.3.2026 | Kouluruoan merkitys lasten, nuorten ja perheiden arjessa ja eriarvoisuuden ehkäisyssä Käynnissä Toteuttajat E2 Tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen ympäristökeskus Rahoitussumma 175 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2026–3/2027 Suo...

7.5.2021 | Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Oppilaiden jaksaminen tulee varmistaa tarjoamalla maksuton ja täysipainoinen välipala kaikille peruskoulun oppilaille jokaisena koulupäivänä, todetaan tuoreessa selvityksessä.

3.4.2020 | Näyttöön perustuvia suosituksia ja käytännönläheisiä toimintamalleja lasten ja nuorten ruokaympäristöön vaikuttamiseksi on saatavilla monille yhteiskunnan toimijoille, mutta hyvinvoinnin edistämiseksi olisi tarpeen ottaa käyttöön nykyistä vahvempia ohjauskeinoja, toteaa lasten ja nuorten ruokaympäristöä ja siihen vaikuttamista kartoittanut selvitys. Ruokaympäristöön investoitu pääoma voidaan saada yhteiskunnassa takaisin jopa lähes seitsemänkertaisena.

30.8.2019 | Kansalaisten ohjaamiseksi terveellisempään ruokavalioon tarvitaan erilaisten ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä sekä ymmärrystä keskeisistä kansallisista ravitsemushaasteista, joita ovat esimerkiksi kasvisten kulutuksen lisääminen sekä suolan saannin vähentäminen. Tiedot ilmenevät 30. elokuuta julkaistusta tutkimusraportista, jossa tarkastellaan suomalaista ruokaympäristöä ja ruoankäytön ohjauskeinoja.

19.8.2019 | Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

9.3.2022 | Kestävän kulutuksen ohjauskeinot (KULO) Päättynyt Toteuttajat Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus LUKE Rahoitussumma 290 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2022–8/2023 Kulutus on herättänyt huomiota sekä ilmasto- j...

7.5.2021 | Högst en tiondel av skoleleverna äter dagligen en näringsmässigt fullvärdig skollunch och endast var fjärde kommun erbjuder eleverna ett avgiftsfritt mellanmål om skoldagen blir lång. Enligt den färska utredningen bör man säkerställa att eleverna orkar med skoldagen genom att alla grundskoleelever erbjuds ett avgiftsfritt och närande mellanmål varje skoldag.