Selvitys: Akateeminen työ yliopistoissa muuttunut entistä monimuotoisemmaksi

Yliopistojen akateemisen henkilöstön perinteisten ydintehtävien eli opetuksen ja tutkimuksen rinnalle on 25. tammikuuta julkaistun selvityksen mukaan muotoutunut viime vuosina laaja kirjo yliopistotyön kannalta välttämättömiä työtehtäviä. Samaan aikaan opetus ja tutkimus ovat osin eriytymässä toisistaan erillisiksi työtehtäviksi. Lisäksi opiskelijoiden taustojen moninaistuminen asettaa uusia vaatimuksia opetustyölle. Tämä asettaa entistä suurempia haasteita yliopistojen johtamiseen.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemän akateemisen työn ympäristöä ovat 2000-luvulla muovanneet monet muutokset. Näitä ovat organisaatiomuutokset, uudet johtamis- ja hallintojärjestelmät sekä johtamisdiskurssit, koveneva kansainvälinen ja kotimainen kilpailu, urareittien uudelleen rakenteistaminen sekä työmenetelmien digitalisoiminen. Tämä toimintaympäristö muokkaa akateemista työtä monitahoisesti, ja se vaikuttaa opetus- ja tutkimushenkilöstön jäseniin eri tavoin.

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu selvitys tarkasteli akateemisen työn tekemisen ehtoja ja mahdollisuuksia sekä hahmotettu työn tekemisen muutosta. Aineistot on kerätty Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoista.

Tutkija-opettajien työtehtävissä ovat perustehtävien lisäksi entistä enemmän painottuneet tutkimusrahoituksen hakeminen ja johtaminen eri muodoissaan. Tutkimusrahoitushaun aktivoituminen jokaisessa yliopistossa on johtanut hyväksyttyjen rahoitusten osuuden laskuun. Tutkija-opettajien työssä tämä näkyy rahoitushakuihin menevän ajan kasvuna, joka ei useinkaan tuota vastineeksi resursseja tutkimustyöhön.

Tenure track -järjestelmä on tullut urakehityksen ankkuriksi akateemisessa maailmassa, koska sen kautta edetään vakituisiin professuureihin. Perinteisen mallin mukaisia yliopiston professuureja on usein muutettu tenure track -järjestelmän osaksi. Aikaisempaan tilanteeseen verrattuna opetuspainotteisista tehtävistä ei yleensä voi edetä professuuriin, mikä katkaisee opetuspainotteisissa tehtävissä olevien urakehityksen.

Yksittäisten oppialojen tai tutkimusalojen opetuksen yhdistäminen laajoiksi yleisopinnoiksi irrottaa opetuksen osittain tutkimuksesta ja opettajien yleisopettamisen työkenttä ei anna enää mahdollisuutta tutkimusperustaiseen opetukseen. Valtaosa selvityksessä haastatelluista opettaja-tutkijoista kuitenkin kuvasi tutkimusta akateemisen työn perustana. Tutkimuksen merkitys kumpusi myös siitä, että sen kautta voitiin ylläpitää tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä: on oltava aktiivinen tutkimuksessa, jotta opetuksen tutkimusperustaisuus toteutuu. Tätä pidettiin yliopisto-opetuksen erityisyytenä, joka erottaa sen muista koulutuksista.

Yliopisto-organisaatiot ovat yhä useammin moniportaisia ja myös tiedekunnista on tullut entistä isompia ja monitieteisempiä yksiköitä. Organisaation merkitys yliopiston ja tutkija-opettajien työn kehyksenä on muotoillut työn tekemisen ehtoja ja lisännyt erilaisia hallinnon ja johtamisen tehtäviä jokaisessa tutkija-opettajan tehtävässä.

Myönteisenä ilmiönä yliopiston organisaation vahvistamisesta on hallinnollisten prosessien ja järjestelmien systematisoiminen, jolla on pyritty niiden sujuvuuteen, läpinäkyvyyteen ja tehokkuuteen. Hallinnon prosessien läpinäkyvyys on lisännyt yhdenvertaisuuden toteuttamisen mahdollisuuksia esimerkiksi rekrytoinnin prosesseissa.

Kääntöpuolena selvityksessä havaittiin, että lähijohtamisen organisointi ja käytännöt vaihtelevat eri yliopistoyksiköissä. Yksi selvityksen suosituksista onkin, että yliopistoissa tulisi kiinnittää huomiota erilaisten lähijohtamisjärjestelmien vaikutukseen hyvän akateemisen työn mahdollistajana. Selvitys sisältää muitakin suosituksia yliopistoille sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopistojen johtamisen käytäntöjen parantamiseksi.

Lisätietoja: Hankkeen johtaja, yliopistotutkija Arja Haapakorpi, Tampereen yliopisto p. 050 318 2333, arja.haapakorpi(at)tuni.fi ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 088, jukka.haapamaki(at)gov.fi 

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.