Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistettava monin eri keinoin

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaYmpäristöministeriö
22.1.2021 9.22
Tiedote 38/2021

Ilmastolakia olisi perusteltua vahvistaa sisällyttämällä siihen sitovat valtakunnalliset päästöbudjetit, oikeudenmukaisen siirtymän periaate sekä useita muita velvoitteita ja periaatteita. Tämä käy ilmi 22. tammikuuta julkaistusta selvityksestä, jossa tarkasteltiin nykyisen ilmastolain vahvistamisen eri keinoja.

Eri yhteyksissä laaditut skenaariotarkastelut ovat osoittaneet, että päästötavoitteet voidaan saavuttaa aiheuttamatta kohtuutonta taloudellista rasitusta. Keinojen yksityiskohtainen toimeenpano tavoitteiden toteutumiseksi vaatii kuitenkin vielä lisää selvittämistä. Hallitusohjelmassa ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistaminen tunnistettiin yhdeksi mahdolliseksi askeleeksi kohti hiilineutraaliutta.

Selvityksessä päästöbudjetteja, kompensaatioita ja nielujen sisällyttämistä hiilimarkkinoihin tarkasteltiin monipuolisesti. Joukkoa muita ehdotuksia arvioidaan loppuraportissa yleisellä tasolla.

Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että ilmastolakia olisi perusteltua vahvistaa sisällyttämällä siihen

  • sitovat, valtakunnalliset päästöbudjetit ja budjettikaudet,
  • kaikkia päästöjä ja nieluja koskevat, säännöllisesti toistuvat valtakunnalliset suunnitelmat,
  • oikeudenmukaisen siirtymän periaate,
  • päästökompensaatioiden hyödyntämisen periaatteet,
  • velvoite arvioida lait ja valtion talousarviot ilmastonäkökulmasta sekä
  • velvoite kunnille asettaa päästötavoite.

Päästöbudjetit vahvistaisivat Suomen ilmastotyön linjaa. Lakiin tehtävät muut lisäykset ja tarkennukset mahdollistaisivat ilmastonäkökulman yhdistämisen myös muihin lakeihin. Tämä tapahtuisi esimerkiksi velvoittamalla viranomaisia ottamaan huomioon ilmastolain mukaisia suunnitelmia päätöksissä, jotka vaikuttavat päästöjen kehittymiseen.

Eri maiden tuoreissa ilmastolaeissa on kiinnitetty huomiota oikeudenmukaiseen siirtymään. Vertailumaiden tapaan selvitysryhmä pitää tärkeänä oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen sisällyttämistä Suomen ilmastolakiin. Periaate ei itsessään vähennä päästöjä, mutta se velvoittaisi tarkastelemaan vaikutuksia kaikkiin kansalaisiin ja ohjaamaan päästövähennyskeinoja niin, ettei kukaan ei joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa muutoksesta.

Tärkeää on myös kuntien ilmastotyön laajentaminen. Monet kunnat ovat jo toteuttaneet uraauurtavia ilmastotekoja. Velvoittamalla kaikkia kuntia asettamaan päästötavoitteita voidaan edistää hyviä käytäntöjä ja saada kuntalaisia mukaan ilmastotalkoisiin.

Selvityksen toteutti monitieteinen tutkimusryhmä, johon osallistui asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, ympäristölakiasiantoimisto Ekroos ja Kiviniemestä, Tyrsky-Konsultoinnista sekä Massachusetts Institute of Technologysta.

Lisätietoja:

professori, hankkeen johtaja Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 173, [email protected]
professori Kai Kokko, Helsingin yliopisto, p. 050 448 7060, [email protected]
professori Tommi Ekholm, Ilmatieteen laitos, p. 040 775 4079, [email protected]
professori Ari Ekroos, Ympäristölakiasiaintoimisto Ekroos & Kiviniemi Oy, [email protected]
hallituksen puheenjohtaja Oras Tynkkynen, Tyrsky-Konsultointi, p. 050 512 1584, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.