Hyppää sisältöön

Selvitys: Jakeluvelvoitelakiin tulee lisätä liikennesähkön hyvitysjärjestelmä, mutta muuten se on hyvin linjassa päivitetyn direktiivin vaatimusten kanssa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintatyö- ja elinkeinoministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 31.8.2023 9.18
Tiedote 362/2023

Suomen nykyinen uusiutuvien polttoaineiden 34 prosentin jakeluvelvoite vuonna 2030, yhdistettynä lento- ja meriliikenteen omiin uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisvelvoitteisiin, ylittää kirkkaasti EU:n sopimat korotetut tavoitetasot. AFRY Management Consulting tutki selvityksessään vuoden 2023 alussa voimassa olleen jakeluvelvoitelain muutostarpeita, jotka syntyvät RED III-direktiivin tullessa voimaan.

Uusiutuvan energian direktiivin päivitys (RED III-direktiivi) luo vain pieniä suoria muutostarpeita jakeluvelvoitelakiin, joista merkittävimpiä ovat RFNBO-polttoaineille (ts. sähköpolttoaineille) asetettava vähimmäisosuusvelvoite ja hyvitysjärjestelmä julkisesti ladatulle uusiutuvalle liikennesähkölle.

Tutkimus valmistui kesällä 2023, joten siinä ei huomioitu uuden hallitusohjelman kirjauksia liittyen jakeluvelvoitteeseen tai liikenteen päästötoimiin. Selvityksen keskeinen tulos oli se, ettei direktiivin päivitys aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia polttoaineiden käyttäjille, kun huomioidaan kansallisesti jo korkea 34 prosentin velvoitetaso vuonna 2030. Liikenteen sähköistymistä tai sähköpolttoaineiden kulutusta tukevat kansalliset lisätoimet jakeluvelvoitteen sisällä nostaisivat kustannuksia merkittävästi ilman suoria päästövähennyksiä.

Sähköautojen julkiselle lataukselle tulee luoda Suomeen hyvitysjärjestelmä, jonka nähdään nostavan polttoaineiden hintoja, vaikka liikenteen päästöt eivät vähene. Tämä johtuu siitä, että hyvitysjärjestelmän lisääminen vaatii nykyisen 34 prosentin jakeluvelvoitetason nostoa, jotta liikenteen päästöt eivät kasva. Tämä nostotarve nostaisi polttoaineiden hintoja, sillä jakelijoiden on arvioitu hinnoittelevan velvoitteen täytön kuluttajille marginaalikustannusten mukaan, ei velvoitteen keskikustannuksen mukaan. Siitä syystä liikennesähkön hyvitysjärjestelmän laajentaminen julkisesta latauksesta linja- ja kuorma-autoihin tai kaikkeen sähköiseen liikenteeseen nähtiin kalliiksi ratkaisuksi ilman suoria päästöleikkauksia.

Jakeluvelvoitetta tulee täydentää erillisellä RFNBO- eli sähköpolttoaineiden vähimmäisosuusvelvoitteella osana kehittyneiden uusiutuvien polttoaineiden lisävelvoitetta. Direktiivin muutos vaatisi noin 0,3–0,5 prosentin vähimmäisosuusvelvoitetta, jotta Suomi saavuttaisi 1 prosentin osuuden koko liikennesektorilla huomioiden erilaiset kertoimet RFNBO-polttoaineille.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Senior Principal Esa Sipilä, AFRY Management Consulting Oy,
p. 050 4120839, esa.sipila(at)afry.com ja erityisasiantuntija Harri Haavisto, työ- ja elinkeinoministeriö, EOS / Uusiutuva energia, p. 029 504 7059, harri.haavisto(at)gov.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.