Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Liikennehankkeiden tuottamat hyötyerät kytkettävissä osaksi hankkeiden rahoitusta

Suomessa liikennehankkeet rahoitetaan pääasiassa budjettirahoituksella, mutta sen tarvetta voitaisiin vähentää kytkemällä liikennehankkeen tuottamat hyödyt tiiviimmin osaksi rahoitusta, todetaan 15. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa.

Liikennehankkeiden vaikutuksia voidaan hyödyntää rahoituksessa esimerkiksi käyttäjämaksuihin tai maan arvonnousuun perustuvilla menetelmillä. Mahdollisuudet hyödyntää vaikutuksia osana rahoitusta vaihtelevat alueittain. Hankkeella on oltava riittävän suuria vaikutuksia alueen saavutettavuuteen, jotta liikennehankkeen hyötyerät ovat hyödynnettävissä.

Käyttäjä- tai ruuhkamaksujen ja maan arvonnousua hyödyntävien menetelmien käyttö voi olla toisiaan poissulkevaa. Käyttäjämaksut soveltuvat paremmin yhteysvälihankkeiden hyötyjen keräämiseen, mutta kattava maksuton väyläverkko vaikeuttaa käyttäjä- ja ruuhkamaksujen hyödyntämistä. Potentiaalisia kohteita voivat olla silta- tai tunnelihankkeet. Käyttäjämaksujen asettaminen etenkään joukkoliikennehankkeelle ei ole usein yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa.

Varsinkin kaupunkiseuduilla maan arvonnousua hyödyntävät mekanismit voivat olla tehokkaita. Rakentamattomilla alueilla voidaan hyödyntää kiinteistökehittämisen keinoja arvonnousun keräämiseen. Kaupunkialueilla lupaavimmat menetelmät perustuvat yhdyskuntarakennetta tiivistävään kaavoitukseen ja kiinteistökehittämiseen. Tuloja investoinnin rahoittamiseen saadaan kaavoitetun maan myynnistä tai vuokrauksesta sekä sopimuksilla yksityisten maanomistajien kanssa. Myös kiinteistövero tuottaa tuloja pitkällä aikavälillä. Yhteysvälihankkeissa maan arvon hyödyntäminen on vaikeaa, koska vaikutukset leviävät laajemmalle alueelle.

Liikennehankkeiden vaikutusten hyödyntäminen rahoituskeinona liittyy pyrkimykseen laajentaa liikennehankkeiden rahoituspohjaa. Perinteisissä rahoitus- ja toimitusmalleissa budjettirahoitus heikentää hankkeen riskien hahmottamista, sillä hankekohtainen riski ei vaikuta yksittäisen hankkeen rahoituksen hintaan. Mikäli yksityinen taho rahoittaa liikennehanketta ja saa tuoton hankkeen hyödyistä, riskit hinnoitellaan hankekohtaisesti. Lisäksi yksityisen toimijan voitto tai tappio on kiinni hankkeen onnistumisesta, mikä luo toimijoille aikaisempaa selvemmän kannustimen. Uudet rahoitusjärjestelyt ovat suhteellisen monimutkaisia ja usein myös riskialttiita. Tämä vuoksi ne edellyttävät korkeaa osaamista eri toimijoilta sekä huolellista hankekohtaista arviointia.

Tutkimuksessa esitetään, että jatkotoimenpiteinä kehitetään liikenteen tietovarantoja ja malleja erityisesti liikenne-ennusteiden osalta ja tutkitaan ilmastovaikutusten ja vihreiden joukkovelkakirjojen hyödyntämistä osana rahoitusta. Kiinteistöveron tehokas hyödyntäminen edellyttäisi kiinteistöjen verotusarvojen aktiivista päivittämistä ja verotason korottamista. Kunnat voivat harjoittaa aktiivista maapolitiikkaa kaavoittamalla ja vuokraamalla tai myymällä rakennusmaata vyöhykkeillä, joiden saavutettavuus paranee.

Lisäksi rahoitus- ja toimitusmallien kehittäminen edellyttää poliittista päätöstä ja sitoutumista. Varsinkin yksityisen rahoituksen houkutteleminen vaatii ennakoitavuutta. Toteutuneiden liikennehankkeiden jälkiarvioinnin tulisi olla systemaattista ja niitä koskevat tietovarannot tulisi avata tutkimuskäyttöön laajemmin.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Tutkimushankkeen hankejohtajan sijainen Tommi Kantala, FLOU Oy, p. 050 377 7266, [email protected] 
Johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki, Liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 129, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.