Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Täydentävät maahanmuuton väylät ovat keino yhdistää humanitaarista ja osaamisperusteista maahanmuuttoa

SisäministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
12.11.2021 11.30
Tiedote 647/2021

Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille on olemassa. Erityisenä painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti, ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin.

Täydentävät väylät tarjoavat kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville ihmisille laillisen ja turvallisen reitin maahan, joka voi vastata heidän suojelun tarpeeseensa. Väyliä kutsutaan täydentäviksi, sillä ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä vaan täydentävät niitä.

Työ- ja opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat suojelun tarpeessa oleville henkilöille luotuja rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia, joiden kautta he saapuvat vastaanottavaan maahan työntekijöinä ja opiskelijoina, eivät turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Tutkimuksen kansainvälisessä vertailussa selvisi, että työ- tai opintoperusteiset täydentävät väylät eivät vielä ole globaalisti selvästi vakiintuneita käytäntöjä vaan toistaiseksi kyseessä on joukko erilaisia ohjelmia ja pilottivaiheessa olevia kokeiluja.

Täydentävät väylät ovat nopeasti kasvava ilmiö

Työ- ja opiskeluperusteisten täydentävien väylien ohjelmissa käytetään pääsääntöisesti tavanomaisia työn tai opiskelun perusteella myönnettäviä viisumeita ja oleskelulupia. Kansainvälistä suojelua tarvitsevien osaajien erityistilanne, kuten vaikeus hankkia kaikkia normaalisti vaadittavia dokumentteja, on kuitenkin huomioitu tarjoamalla tukea hakuprosessin eri vaiheissa ja tekemällä helpotuksia maahantulon kriteereihin ja maksuihin.

Tutkimuksessa havaittiin, että työmarkkinoilla, korkeakouluilla ja kansalaisjärjestöillä on nykyisissä väylissä keskeinen rooli. Toistaiseksi opintoperusteisia ohjelmia on käytössä enemmän kuin työperusteisia ohjelmia.

Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa vauhdilla, mutta niiden kapasiteetti on toistaiseksi melko vaatimaton. Ohjelmilla on merkittävää potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin. Ne eivät kuitenkaan voi korvata kiintiöpakolaisohjelmia, sillä täydentävien väylien kautta tulevia ihmisiä ei valita ensisijaisesti haavoittuvan aseman perusteella.

Tutkimus auttaa arvioimaan täydentävien väylien tarjoamia mahdollisuuksia

Muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on viime vuosina korostanut täydentävien väylien kehittämistä pakolaistilanteeseen vastaamiseksi. Kiinnostusta väylien kehittämiseen voimistaa myös monien kehittyneiden maiden kasvanut työvoiman tarve sekä väestön ikääntyminen. Tutkimuksessa koottu tieto auttaa ymmärtämään täydentävien väylien luonnetta ja roolia maahanmuuttopolitiikassa.

Tutkimusta varten haastateltiin kansainvälisten maahanmuuton asiantuntijaorganisaatioiden edustajia sekä asiantuntijoita, jotka työskentelevät yksittäisten työ- tai opintoperusteisten ohjelmien parissa eri maissa. Lisäksi tutkijat järjestivät täydentäviä väyliä käsitelleen asiantuntijapaneelin ja webinaarin ja osallistuivat aihetta käsitelleisiin kansainvälisiin etätapahtumiin.

Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Research AB:stä ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana oli myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen konsultti, Dr. Joanne van Selm.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimusraportti on kirjoitettu englanniksi, jotta myös muut maat pystyvät hyödyntämään tuotettua tietoa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Sirkku Varjonen, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3141, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.