Hyppää sisältöön

Tutkimus: Suomessa tarvitaan parempaa varhaista tukea lapsiperheille

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintasosiaali- ja terveysministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 10.5.2024 9.15
Tiedote 232/2024

Suomessa on jo pidemmän aikaa pyritty lisäämään lasten, nuorten ja perheiden saamaa varhaista matalan kynnyksen tukea. Silti sekä asiakkaiden että sosiaalihuollon ja muiden ammattilaisten näkökulmasta tässä ei ole vielä onnistuttu riittävän hyvin. Näin todetaan 10. toukokuuta julkaisussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin lasten ja perheiden sosiaalipalveluiden varhaisen tuen tilannekuvaa ja kehittämistarpeita.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2015 voimaan tulleella sosiaalihuoltolain uudistuksella ja sen jälkeisellä palveluiden kehittämisellä on pystytty parantamaan lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen saatavuutta ja saavutettavuutta. Sosiaalihuollon palveluiden asiakkaissa on kuitenkin väliinputoajia, ja palveluiden saatavuudessa on alueellista eroa. Monialaisena yhteistyönä on kehitetty palveluita, muttei riittävästi. Tuoreen selvityksen mukaan nyt on suuri mahdollisuus ja tarve lisätä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja valtiotoimijoiden välistä yhteistyötä muutoksen saamiseksi tilanteeseen.

Asiakkaat on osallistettava paremmin lapsiperheille tarjottavan tuen suunnitteluun ja toteutukseen

Tutkimuksen tulokset toistavat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että lapsiperheille tarjottavat palvelut eivät vastaa riittävästi etenkään vaikeimmassa tilanteessa olevien asiakkaiden tarpeita. Tutkimuksessa tehdyn tarkastelun mukaan muun muassa neuropsykiatrisesti oireilevat, alaikäisinä päihteitä käyttävät ja maahanmuuttajat ovat tavallisimmin niitä lapsia ja nuoria, joille ei ole pystytty antamaan tarvittavaa tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksessa tehdyn tilastollisen tarkastelun perusteella hyvinvointialueilla on merkittäviä eroja lasten ja nuorten sosiaalipalveluiden tarpeeseen vaikuttavissa huono-osaisuuden taustamuuttujissa. On tiedostettava nykyistä paremmin, että hyvinvointialueiden väliset erot ja myös alueiden sisäiset erot ovat kasvussa.

Lapsiperheiden kotiin annettavat palvelut ovat hyödyllisiä ja niitä tulisi lisätä

Vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä lapsiperheille saatiin tarveharkintainen oikeus saada lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Varhaista tukea tarjotaan nykyisin liian sosiaalityöntekijäpainotteisesti sekä liian vähän sosiaalihuollon muita ammattilaisia ja monialaista verkostoa hyödyntäen. Sosiaalihuoltolain täsmentämisessä ja sosiaalihuollon palveluiden edelleen kehittämisessä voidaan hyödyntää käynnistyneitä uudistuksia, kuten Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi.

Monialaista yhteistyötä voidaan tehdä enemmän eikä se vaadi lisäresursointeja

Tutkimuksessa tunnistettiin vaikuttaviksi monialaisena yhteistyönä kehitetyiksi palvelurakenteiksi ja toimintamalliksi samoja jo aiemmin kehitettyjä rakenteita, kuten perhekeskusmalli sekä systeeminen työote. Tutkimus osoittaa, että nämä mallit ovat tehneet paremmin näkyväksi paikallisen ja alueellisen julkisen, kolmannen sektorin ja yritystoiminnan keskinäisen yhteistyön, jolla tuetaan lapsiperheitä.

Tarvitaan etenkin hyvinvointialueiden panostusta siihen, että ne edelleen kehittävät monialaisia toimintamalleja sote-uudistuksen aiheuttaman suuren muutoksen jälkeen. On keskeistä, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden varhaisen tuen toteuttamiseen osallistuu sosiaalihuollon ammattilaisten lisäksi laajempi toimijakenttä.

Valtion koordinoinnin ja ministeriöiden välisen yhteistyön avulla voidaan kehittää alueellisia ja paikallisia yhteistyörakenteita kansallisesti yhdenmukaisemmin. Muutos tulee tehdä kuitenkin tavalla, jossa ei lisätä hyvinvointialueille eikä kunnille henkilöstömääriin ja professioihin liittyviä velvoitteita.

Tutkimuksen suosituksia

  • Tavoitteena tulee olla aito sote-integraatio, jossa asiakkaat saavat sekä tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut että terveydenhuollosta etenkin nykyisin riittämättömät mielenterveys- ja päihdepalvelut. Aito sote-integraatio edellyttää sitä, että niin sosiaalihuollossa kuin terveyspalveluissa tehdään työtä asiakaslähtöisesti eikä organisaatiokeskeisesti.
  • Kuntien vastuulla olevat koulutus- ja sivistyspalvelut on kytkettävä nykyistä paremmin osaksi lapsille ja perheille annettavaa ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista tukea.
  • Hyvinvointialueiden tulisi panostaa myös kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön ja tarjota taloudellista tukea järjestöille ja seurakunnille varhaisten matalan kynnyksen palveluiden toteuttamiseksi.

Lisätietoja: Liiketoimintajohtaja Tommi Ranta, MDI, p. 040 588 2839, [email protected] ja asiantuntija Sari Pitkänen, MDI, p. 044 781 3185, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.