Ekosysteemipalveluiden arvonlisän kasvattaminen biotaloudessa (EKOARVO)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–5/2024

Suomen biotalousstrategia laadittiin 2014 ja uusi päivitetty strategia valmistui vuonna 2022. Uuden strategian laadintaprosessissa ilmeni selvästi, että biotalouden eri sektoreiden arvonlisän merkitys ja kasvupotentiaali ovat jääneet liian vähäiselle huomiolle. Arvonlisän nousua ei ole käsitelty systemaattisesti ja määrätietoisesti myöskään muissa lukuisissa rinnakkaisstrategioissa. Biotalouden arvonlisän kasvattaminen onkin nostettu uuden strategian päätavoitteeksi ja sen visioksi vuonna 2035 määriteltiin Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää.

Vuonna 2021 biotalouden tuotos oli 78,7 mrd. euroa ja arvonlisä 27 mrd. euroa. Uuden biotalousstrategian mukaisesti biotalouden arvonlisä kaksinkertaistetaan vuoteen 2035 mennessä 50 mrd. euroon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mahdollisimman selkeää kokonaiskuvaa nykyisistä biotalouden arvoketjuista sekä niiden arvonlisän muodostumisesta ja kasvattamisen mahdollisuuksista. Biotalousstrategian yhtenä toimenpiteenä on kasvattaa ekosysteemipalveluihin perustuvien elinkeinojen arvonlisää parantamalla ekosysteemipalveluiden tarjontaa ja vahvistamalla luonnontuotealaa. Yksilöitynä toimenpiteenä biotalousstrategian mukaan tullaan selvittämään ekosysteemipalveluiden kestävää arvonlisäpotentiaalia ja kehittämään niihin perustuvia liiketoimintamalleja ja markkinoita sekä tarvittaessa teknologioita.

Kokonaiskuvan saamiseksi biotalouden ekosysteemipalveluiden arvonlisäpotentiaalista ja niiden kehittämismahdollisuuksista tarvitaan tutkimusten ja selvitysten läpikäyntiä ja analysointia etenkin uusista ekosysteemipalveluista. Näihin lasketaan arvoketjut, jotka eivät ole vielä vakiintuneet markkinoilla tai joiden arvottamisesta on olemassa saatavilla heikosti tai vanhentunutta tietoa. Tällaisia ovat esimerkiksi keräilytuotteet ja niihin perustuvat palvelut sekä luonnon terveysvaikutuksiin ja maisemaan liittyvät palvelut.

Ekosysteemipalveluiden arvonlisän kasvattamisessa tulee huomioida hyödykkeiden ja palvelujen yhteistuotannon lisäksi se, että yhden ekosysteemipalvelun kysyntä voi pienentää toisen ekosysteemipalvelun tarjontaa. Tarvitaan myös tietoa minkälaisten ekosysteemipalveluihin liittyvien teknologioiden kehittämiseen tulisi suunnata resursseja. Lisäksi tarvitaan tietoa ekosysteemipalveluiden kustannustehokkaasta seurannasta ja arvottamisesta sekä tietoa toimivista liiketoimintamalleista. Näissä voidaan yhdistää eri ekosysteemipalveluiden tarjontaa esimerkiksi erilaisten välittäjäorganisaatioiden tai alustojen välityksellä.

Ekosysteemipalveluiden kaupallistamisessa ja niiden tuotteistamisessa tulee huomioida eri lainsäädäntöjen vaikutukset, jokamiehenoikeuksien ja omistusoikeuksien turvaaminen sekä maanomistajien näkemykset. Eri ekosysteemipalveluiden käyttöoikeudet voivat vaatia selventämistä ja sopimusmallien kehittämistä huomioimaan erityisesti erilaiset aikajänteet ekosysteemipalveluiden muodostamisessa. Markkinoiden edistämiseksi on tarpeen tarkastella mahdollisuuksia taloudelliseen, informaatio-ohjaukseen ja muuhun politiikkaohjaukseen ja tunnistaa kehittämiskohteita.

EKOARVO-hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa kehittyvistä ekosysteemipalveluiden arvoketjuista, niiden arvonlisästä, arvonlisän kehittymisestä ja kasvattamisen mahdollisuuksista sekä tarvittavista toimenpiteistä biotalouden arvonlisän kasvattamiseksi.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Ekosysteemipalveluiden arvonlisän kasvattaminen biotaloudessa (24.5.2024)
• Policy Brief: Arvonlisän kasvua ekosysteemipalveluista (24.5.2024)
• Tiedote: Selvitys: Luonnon ekosysteemipalveluihin perustuvassa liiketoiminnassa on kasvun mahdollisuuksia (24.5.2024)

Ota yhteyttä:

Liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, Tapio Oy, p. 029 432 6074, [email protected]