EU-urien edistämistoimet (EURIETO)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 8/2022–10/2023

EU-instituutioiden henkilöstömäärä on jatkanut kasvuaan uusien jäsenmaiden ja komission laajentuneiden tehtävien sekä uusien virastojen myötä. Vuosien saatossa on toteutettu useita henkilöstöhallinnollisia uudistuksia, kuten esimerkiksi vuonna 2013 komission henkilöstösääntöjen uudistaminen edistämään unionin kansalaisten yhdenvertaista asemaa henkilöstössä sekä tavoitetta toimielimien henkilöstön kansalaisuusjakaumien tasapainosta. Viimeisimmät merkittävät muutokset ovat aiheutuneet Brexitistä (2017-) sekä Covidista (2019-), joihin sopeutuminen on edelleen käynnissä. Komissio on julkaissut huhtikuussa 2022 uuden henkilöstöstrategiansa, jonka keskeisenä tavoitteena on varmistaa huippuosaajien houkuttelu jäsenmaista komission virkoihin, painottaen määrän sijasta kompetenssia.

Laskentatavasta riippuen EU-instituutiossa työskentelee tällä hetkellä noin 40–60 000 henkilöä. Yhteensä 32 169 työskentelee komissiossa (3/2022) tai sen alaisissa virastoissa. Hieman alle 5 % (noin 1500 henkeä) on ylemmän tai keskitason johtotehtävissä ja runsas puolet erilaisissa hallinto- ja avustavissa viroissa. Vakinaisia virkoja on 63 %, sopimusvirkoja runsas viidennes, ja jäljelle jäävä osuus muodostuu asiantuntijoista sekä väliaikaisista työntekijöistä.

EU-instituutioiden yhteinen rekrytointiyksikkö EPSO viestii ja organisoi hakuja EU-virkoihin. Se käsittelee vuosittain noin 46 000 hakemusta, joista valintojen jälkeen noin 1300 päätyy työskentelemään jossakin EUinstituutiossa. Viime vuosina EPSO on aktiivisesti kehittänyt sähköisiä rekrytointijärjestelmiään. Käytännössä virallisten kilpailujen kautta täytetyt tehtävät kattavat vain osan rekrytoinneista, sillä prosessin ulkopuolelle jäävät muut kuin pysyvät työsuhteet. Vastaavasti korkeimpien palkkaluokkien johto- ja neuvontatehtävät (AD13-AD14) täytetään rekrytointiprosessin ohi. Komission selvityksissä on aiemmin havaittu, että EPSOn viestintä ei ole välttämättä onnistunut tavoittamaan juuri niitä kohderyhmiä, joita toivottaisiin lisää rekrytoitavaksi (esim. aliedustettuja kansalaisuuksia).

EU-instituutioiden vakituista henkilökuntaa rekrytoidaan avointen kilpailujen kautta, joko yksittäisillä sektoreilla tai suurempina rekrytointijärjestelyinä. Virkakilpailut ovat kaikille EU-kansalaisille avoimia. Kilpailuun osallistumiseen sekä oman soveltuvuuden arviointiin on saatavilla verkkopohjaisia, vuorovaikutuksellisia testejä EPSOn nettisivuilla. Yksityisen sektorin konsultti- ja valmennustalot tarjoavat rekrytointiprosessiin valmentautumiseen omia kurssejaan. Kaikilla EU:n toimielimillä on myös omat harjoitteluohjelmansa.

Hakuedellytyksiä yleisvirkamieskilpailuun ovat EU-kansalaisuus, korkeakoulututkinto miltä tahansa alalta (kandidaatin tutkinto tai vastaava) ja kahden EU:n virallisen kielen hyvä taito (esimerkiksi suomi/ruotsi ja englanti/ranska/saksa tai muu EU-kieli). Kilpailussa menestyminen ei takaa vielä työpaikkaa tietyssä toimielimessä, vaan kilpailun lopputuloksena valitaan EPSOn ennalta ilmoittama määrä virkamiesehdokkaita, laureaatteja niin sanotulle varallaololistalle. Hakijan on oltava itse aktiivinen rekrytoinnissa, ja haettava avautuvia paikkoja. Lista annetaan toimielinten käyttöön, ja ne voivat rekrytoida listalta tarvitsemansa määrän virkamiehiä. Suomen pysyvä EU-edustusto auttaa laureaatteja sopivan työpaikan löytämisessä. Listalla olo on voimassa joko vuoden (yleisurat, tarvittaessa listalla oloa voidaan pidentää) tai erityisurien osalta ennalta päätetyn aikamääreen. Rekrytointiprosessi voi kaikkineen kestää pitkään, tyypillisesti jopa vuoden. EU-uralle päätynyt työntekijä voi hakeutua eri yksiköissä ja instituutioissa avoimena ilmoitettaviin tehtäviin, ja siirtymät organisaation sisällä on pyritty tekemään joustaviksi ja sujuviksi. Useissa EU-instituutiossa määräajoin tapahtuva virkakierto tuo monipuolisuutta urapolulle. Noin 80 % työpaikoista sijaitsevat Brysselissä ja Luxemburgissa.

Suomalaisia työskentelee komissiossa hieman vähemmän kuin vielä muutama vuosi aiemmin (2016=590). Eniten suomalaisia työskenteli komission käännöstoimistossa (DGT, 2021=89 kpl). Suomalaiset eivät kuitenkaan enää hakeudu EU-uralle yhtä innokkaasti tai runsaissa määrin kuin aikaisemmin, ja kiinnostus EUuraa kohtaan on laskenut myös opiskelijoiden keskuudessa. Tyypillisesti EU-uralle hakeudutaan sisääntulotehtävien (AD5-8) kautta, joissa Suomi on tällä hetkellä aliedustettuna. Suomalaisten hallintovirkamiesten ja -naisten määrä hupenee eläköitymisen myötä, ja Suomen aseman virkakoneistossa voidaan ennakoida heikkenevän suomalaisten osuuden laskiessa. EU:n toimielimessä toimiessaan yksilö ei edusta omaa maataan, mutta vie mukanaan oman taustansa ja tietämyksensä yhteiskunnasta, taloudesta ja kulttuurista. Erilaisten näkökulmien koetaan olevan rikkaus.

Verrokkimaiden henkilöstöosuudet vuonna 2022 olivat Belgia 14,4 %; Espanja 8,0 %; Ranska 10,1 %; Romania 4,5 %; Alankomaat 1,9 %; Irlanti 1,7 %; Ruotsi 1,6 %; Saksa 6,4 % ja Tanska 1,0 %. Näistä Belgia on selvästi yliedustetuin (14,4 % henkilöstöstä / 2,6 % asukkaista EU:ssa) ja myös selvästi suurin osa (67 %) EU:n toimipaikoista sijaitsee Belgiassa. Maantieteellisessä tasapainossa on huomattavaa myös se, että käytännössä kaikki EU:n vuoden 2004 laajentumisen jälkeen liittyneet jäsenmaat olivat selvästi aliedustettuina ylemmissä johtotehtävissä (tilasto vuodelta 2018). Belgian ja Ranskan osalta EU-urien edistämistä tukee, että oman maan kansalaisilla on hyvät edellytykset työllistyä Brysselissä ja Strasbourgissa sijaitseviin EU-instituutioihin. Uusista EU-maista Romanian menestyminen EU-rekrytoinneissa kertonee tahtotilasta sekä resursoinnista asian edistämiseen. Lisäksi ainakin osalla verrokkimaista (esim. Irlanti ja Tanska) vaikuttaisi olevan Suomea strategisempi lähestymistapa EU-urien edistämiseen.

Tätä taustaa vasten tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, kenen vastuulla suomalaisten EU-urien edistäminen on, minkälaisia toimenpiteitä vertailussa olevat maat käyttävät kansalaistensa EU-urien edistämiseksi ja mikä näiden toimien vaikuttavuus on.

Tällä tutkimuksella hankittiin lisätietoa niistä toimenpiteistä, joita vertailussa mukana olevat maat käyttävät kansalaistensa EU-urien edistämiseen. Keskeinen kysymys oli tunnistettujen toimenpiteiden vaikuttavuus ja hyödynnettävyys Suomen näkökulmasta.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Hankkeen johtopäätöksiä ja suosituksia tullaan hyödyntämään suomalaisten EU-urien kehittämisessä. Tietoa hyödynnetään myös EU-vaikuttamisessa Brysselissä. Hankkeen tulokset käsitellään valtioneuvoston EU-yhteyshenkilöverkoston tulevissa kokouksissa. Selvityksen pohjalta käynnistettävät toimet tullaan todennäköisesti linjaamaan EU-asioiden komiteassa ja/tai EU-ministerivaliokunnassa.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Suomalaisten EU-urien edistäminen : Kansainvälinen vertailu (6.10.2023)
• Policy Brief: Suomalaisten osuus EU-viroissa on vaarassa romahtaa (6.10.2023)
• Tiedote: Selvitys: Suomalaisten määrä EU-viroissa vaarassa romahtaa – tilannetta on vaikea korjata pelkästään kansallisin toimin (6.10.2023)

Ota yhteyttä:

Hankkeen vastuullinen johtaja Henrik Pekkala, KPMG Oy, p. 040 535 5638, etunimi.sukunimi(at)kpmg.fi