Julkisen sektorin tietojen maksullisuuden ja maksuttomuuden vaikutukset (JULKIHINTA)

Käynnissä

Toteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, Cardiffin yliopisto, CIM Communication & Information Management Simanainen & Co Ay

Rahoitussumma

99 978 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 9/2021–6/2022

Tutkimushanke kohdistuu julkisen sektorin tietojen käytettävyyteen Suomessa. Tomi Voutilaisen mukaan tiedolla tarkoitetaan ”tiettyä kohdetta tai asiaa koskeva[a], käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuva[a] yhdistelmä[ä]”.

Se, miten tieto ymmärretään, riippuu kuitenkin hyvin paljon näkökulmasta: esimerkiksi juridinen, taloudellinen tai tekninen tietokäsitys voi poiketa merkittävästikin siitä, miten vaikkapa luonnontieteissä, pedagogiikassa tai filosofisessa mielessä tieto ymmärretään.

Puhuttaessa tiedosta julkisen sektorin kontekstissa, viitataan kuitenkin melko vakiintuneesti yhtäältä ns. viranomaisten asiakirjoihin ja muihin sellaisiin tietoihin, jotka asiakirjoihin merkittynä olisivat viranomaisten asiakirjoja sekä toisaalta erilaisiin tietovarantoihin. Niillä taas ”tarkoitetaan yleisesti tietoaineistoista tai rekistereistä muodostuvaa loogista kokonaisuutta, joka muodostuu organisaation eri toimintojen seurauksena. Tietovarantoon kuuluu tyypillisesti useita tietoaineistoja tai rekistereitä”.

Suomessa on voimassa julkisuusperiaate valtiosääntöisesti turvattuna perusoikeutena. Sen taustalla vaikuttaa yhtäältä erityisesti tarve yleiseen avoimuuteen ja sitä kautta toteutettavaan valvontaan, mutta toisaalta myös osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien turvaamiseen. Valtioneuvoston selonteossa tietopolitiikasta ja tekoälystä (VNS 7/2018 vp) nousi jälleen esiin kysymys siitä, miten tietojen maksullisuus tai maksuttomuus vaikuttaa näidenkin tavoitteiden toteutumiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta on reagoinut tähän problematiikkaan hankkeella.

Selvityksen varsinaiseksi tutkimusongelmaksi on muotoiltu kysymys siitä, turvaako nykyinen lainsäädäntömme erityisesti osallistumis- ja vaikuttamisperusoikeuksien toteutumisen, kun asiaa tarkastellaan julkisuusperiaatteen ja julkisen hallinnon käytössä olevien tietojen näkökulmasta ja onko tietojen maksullisuudella merkitystä näiden oikeuksien toteutumiseen.

Tämän kysymyksen selvittäminen edellyttää tarkastelun kohdistamista kaikkiin kolmeen julkisen vallan käytön muotoon eli lainvalmisteluun, hallintoon ja lainkäyttöön. Näistä hallinto tulee ymmärtää laajasti kattamaan kaikki se, mikä on julkisen sektorin tahdosta syntynyttä, vaikka se toteutettaisiinkin esimerkiksi yksityisin tuotantotavoin tai julkisyhteisöjen omistamien yhtiöiden avulla. Aivan yhtälailla tutkimusongelman ratkaiseminen edellyttää varsinaisten julkisen sektorin hallussa olevien tietojen tunnistamista (empiirinen tarkastelu) ja luokittelua sekä niihin liittyvän lainsäädännön tarkastelua, jotta voidaan vastata seuraaviin keskeisiin kysymyksiin:

  • Minkälaisia vaikutuksia tiedon hinnalla on tosiasiallisesti tiedon käyttöön?
  • Julkisella hallinnolla on pääsääntöisesti monopoli näihin tietoihin, joten hintajoustoa ei esiinny. Onko tällä vaikutusta?
  • Miten julkisen hallinnon tiedon maksullisuus tai maksuttomuus vaikuttaa tiedon käyttöön yhteiskunnassa? Onko tällä kansantaloudellista vaikutusta?
  • Mikä on maksullisten tietoluovutusten vaikutus tiedon luovuttajan toimintaan? Mitkä ovat maksullisuuden vaikutukset mahdollisuuteen ylläpitää kyseisiä tietovarantoja?

Näiden kysymysten rinnalla hankkeessa otetaan kantaa kysymykseen siitä, onko nykyinen, erityisesti maksuja koskeva sääntely valtiosääntöoikeudellisesti kestävällä pohjalla.

Ota yhteyttä:

yliopistonlehtori Matti Muukkonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 352 2394, etunimi.sukunimi(at)uef.fi

Julkisen sektorin tietojen maksullisuuden ja maksuttomuuden vaikutukset

Yhteyshenkilö ministeriössä