Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? (ÄLY)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–5/2022

Väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien erilaistumisen ja eriarvoistumisen vähentämiseksi tarvitaan tutkimustietoa ja toimenpiteitä, jotta voidaan vahvistaa niiden mahdollisuuksia hyödyntää omaa kehittämispotentiaaliaan sekä luoda tasa-arvoiset mahdollisuudet yksilöille, yrityksille ja yhteisöille.

Alueiden elinvoiman – työllisyyden, yritystoiminnan, palveluiden ja hyvinvoinnin – kannalta on tärkeää, että erityisesti väestöltään supistuvat ja ikääntyvät alueet ja kunnat oppivat hallitsemaan muutosta ja etsimään uusia mahdollisuuksia. Väestöltään supistuvien alueiden palvelujen turvaamiseksi tarvitaan digitalisaation hyödyntämistä ja uusia palvelujen tuottamisen tapoja. Sekä kansallisissa että EU:n koheesiopolitiikan kehittämisinstrumenteissa on toimenpiteitä, joihin voidaan liittää älykkään sopeutumisen näkökulma. Toimenpiteet tulisi hyödyntää siten, että alueellinen ja paikallinen kehittäminen suunnataan sopeutumista vahvistaviin tekijöihin.

Väestön supistumisen taustalla on moniulotteisia talouteen ja hyvinvointiin vaikuttavia prosesseja. Ne voivat vaikuttaa toisiinsa monimutkaisilla tavoilla sekä vahvistaa toisiaan negatiivisesti johtamalla noidankehään. Tällaisia prosesseja ovat talouden rakennemuutos (esim. maatalouden ja perinteisen teollisuuden työpaikkojen väheneminen), sijaintihaitta (esim. heikko saavutettavuus, harva-asutus, raja-alue) ja periferisaatio (alueiden talouden epätasapainoinen kehitys ja globalisaation vaikutukset). On myös syytä huomioida alueellisten, Euroopan laajuisten ja globaalien tekijöiden sekä maaseutu–kaupunki-vuorovaikutuksen vaikutukset supistumiseen. Myös resilienssi eli muutosjoustavuus on väestöään menettävien alueiden analysoinnissa entistäkin ajankohtaisempi COVID-19-pandemian vaikutusten takia. Ulkoiset kriisit vaikuttavat alueiden toimintakykyyn, joten on tärkeää selvittää, miten alueet pystyvät edistämään toimintakykyänsä älykkään sopeutumisen avulla.

Tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva siitä, miten väestöltään vähenevillä ja ikääntyvillä alueilla opitaan hallitsemaan muutosta ja etsimään uusia mahdollisuuksia.

Tutkimuksessa oli neljä osatavoitetta:

1. Laatia synteesi alueellista eriytymistä, eriarvoistumista ja älykästä sopeutumista koskevista suomalaisista tutkimuksista sekä tunnistaa kehittämistarpeet älykkään sopeutumisen mittaamiseen ja määrittämiseen, 
2. Selvittää älykkään sopeutumisen näkökulman soveltamista kansainvälisesti, esimerkkimaina Hollanti, Ruotsi ja Skotlanti,
3. Kartoittaa älykkään sopeutumisen edellytyksiä sekä etsiä soveltamisen malleja ja ratkaisuja suomalaisessa yhteiskunnassa sekä
4. Esittää keskeiset suositukset älykkään sopeutumisen toteuttamiseksi eri aluetasoilla ja uuden ajattelutavan tuomiseksi politiikoiden valmistelutyöhön ja alueelliseen päätöksentekoon.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Hankkeen ohjausryhmässä oli mukana maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö, mikä kertoo siitä, että hankkeen aihepiiri koskettaa useita eri hallinnonaloja. Uutena lähestymistapana älykäs sopeutuminen hakee vielä muotoaan Suomessa, ja hanke olikin alkusysäys asian eteenpäinviemiseksi. Valtionhallinnon lisäksi älykäs sopeutuminen kiinnostaa myös alueellisia ja paikallisia toimijoita, joten tuotettua tietoa tullaan hyödyntämään eri toimijoiden välisissä jatkokeskusteluissa. 

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Mitä on älykäs sopeutuminen? (25.5.2022)
• Policy Brief: Älykäs sopeutuminen on välivaihe uudistumiselle (25.5.2022)
• Tiedote: Tutkimus: Vähenevän väestön alueilla tarvitaan paikkaperustaista kehittämistä (25.5.2022)

Ota yhteyttä:

yliopistotutkija Arja Jolkkonen, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA, p. 050 421 0331, etunimi.sukunimi(at)uef.fi