Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteet: Kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuminen

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2022–10/2023

Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä johtuvaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahakausien pitkittymistä tulee pyrkiä ehkäisemään, sillä pitkät sairauspoissaolot aiheuttavat tuottavuuden menetyksiä, ovat kalliita yhteiskunnalle ja ennustavat vahvasti myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Kuntoutuksella voidaan puuttua työkyvyttömyyden pitkittymiseen, ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus on keskeistä työkyvyn palautumisen kannalta. Sairauspäivärahajärjestelmään on säädetty vuosina 2012 ja 2022 voimaan tulleilla laeilla eri pituisten sairauspäivärahakertymien (30, 60, 90, 150 ja 230 päivää) kohdalle tarkistuspisteitä, joiden avulla pyritään lyhentämään sairauspäivärahakausia, parantamaan kuntoutustarpeen tunnistamista, edistämään työhön palaamista ja ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Tutkimustietoa kuntoutuksen toteutumisesta eri pituisten sairauspäivärahakausien aikana on kuitenkin vähän, samoin päivärahakausien jälkeisistä työmarkkinatilanteista. Erityisesti tuoreimpien, vuoden 2022 lakimuutosten seurannan tueksi on tärkeää saada lisää tietoa siitä, missä määrin eri pituisilla sairauspäivärahakausilla olleet ovat osallistuneet kuntoutukseen ja millaisia työmarkkinasiirtymiä heillä on ollut päivärahakausien jälkeen sekä miten vuonna 2012 käyttöön otetut seurantapisteet ovat vaikuttaneet. Lisäksi tietoa tarvitaan siitä, miten päivärahakauden jälkeinen tai aikainen kuntoutukseen osallistuminen on ollut yhteydessä työhön paluuseen.

Tämä Kelan tutkimusyksikön ja Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston yhteistyössä toteuttama hanke tuotti tuoretta tutkimustietoa kuntoutukseen osallistumisesta ja työmarkkinapoluista eri pituisilla sairauspäivärahakausilla olleilla. Hankkeen tulokset hyödyttävät sairauspäiväraha- ja kuntoutusjärjestelmän kehittämistä, sairauspäivärahan tarkistuspisteiden vaikuttavuuden seurantaa sekä lisäävän ymmärrystä työkyvyttömyysprosessista.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa monipuolisia rekisteriaineistoja hyödyntäen tietoa siitä, missä määrin eri pituisilla sairauspäivärahakausilla olleet ovat osallistuneet eri tahojen (Kela, työeläkelaitokset, julkinen sektori, työterveyshuolto) järjestämään kuntoutukseen, millaisia työmarkkina- ja etuuspolkuja päivärahakausien jälkeen on ollut ja miten kuntoutus on ollut yhteydessä sairauspäivärahakauden jälkeiseen työmarkkina-asemaan.

Lisäksi tuotettiin tietoa vuoden 2012 lakimuutosten vaikutuksista kuntoutukseen ohjautumiseen ja työmarkkinasiirtymiin pitkällä aikavälillä. Aineistoja analysoitiin soveltuvilla tilastollisilla monimuuttujamenetelmillä, ja analyyseissa otettiin huomioon sairauspäivärahakauden pituuden lisäksi monipuolisesti sosiodemografisia ja sairastavuuteen liittyviä taustatekijöitä.

Hanke jakautui kahteen osahankkeeseen. Ensimmäisessä osahankkeessa tarkasteltiin kuntoutukseen ohjautumista sairauspäivärahakaudelta ja tilasiirtymiä eri pituisten päivärahakausien jälkeen. Toisessa osahankkeessa tarkasteltiin tarkemmin vuoden 2012 lakimuutosten vaikutuksia.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Tuloksia käsiteltiin avoimessa julkaisutilaisuudessa, joka järjestettiin webinaarina. Tuolloin osallistujia oli runsaasti linjoilla. Loppuraportista ja sen tuloksista käytiin aktiivista keskustelua webinaarissa. Jatkossa hankkeen loppuraporttia tullaan varmasti hyödyntämään lainvalmistelun eri vaiheissa sekä muutoinkin asiakkaiden etuus- ja palvelupolkujen kehittämistyössä. 

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteet : Kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuminen (5.10.2023)
• Policy Brief: Sairauspäivärahaa pitkään saavien työkyvyn tukea pitää entisestään tehostaa (5.10.2023)
• Tutkimusartikkeli: Impact of a Finnish reform adding new sickness absence checkpoints on rehabilitation and labor market outcomes: an interrupted time series analysis

Ota yhteyttä:

Tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren, Kela, p. 050 552 2286, etunimi.sukunimi(at)kela.fi