Selvitys yleisen edunvalvonnan palveluista (EDUPA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2023–11/2024

Holhoustoimilain (442/1999) mukaisessa edunvalvonnassa olevien ihmisten lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Väestön ikääntymisen ja toimintaympäristön muutosten takia edunvalvonnassa olevien kasvun oletetaan jatkuvan edelleen. Suomessa oli vuoden 2018 lopulla yhteensä 74 652 henkilöä, joille oli määrätty holhoustoimilain mukainen edunvalvoja. Heistä 36 406 oli iältään yli 65-vuotiaita. Tällä hetkellä yleisten edunvalvojien osuus kaikista edunvalvonnoista on yli puolet ja osuus kasvaa vuosi vuodelta.

Lisääntynyt palvelun tarve edellyttää edunvalvonnan laadun ja siihen käytettävien resurssien arviointia. Edunvalvonnan palvelulupauksen mukaisesti edunvalvontatoimistot lupaavat tarjota asiakkailleen ammattimaista, yksilöllistä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa edunvalvontaa ilman tarpeettomia rajoituksia. Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän laatimassa palvelulupausmallissa korostuvat päämiehen osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukemisen periaatteet. Sen mukaisesti päämiehen kanssa suunnitellaan ja sovitaan yhdessä, miten edunvalvontaa hoidetaan ja miten päämiehen itsemääräämisoikeutta tuetaan.

Palvelulupaus ja sen toteutuminen ovat hyvä lähtökohta arvioida yleisen edunvalvonnan laatua ja toimivuutta. Edunvalvonnan toimivuuden ja sen käynnistymisen kriteerien näkökulmista tarkasteltavaksi tulevat lisäksi vaihtelevat sosiaalityön välitystilikäytännöt ja se, miten uudistetussa vammaispalvelulaissa nyt Suomessa ensimmäistä kertaa säännelty tuettu päätöksenteko tulee mahdollisesti vaikuttamaan edunvalvonnan kokonaisuuteen. Holhoustoimilakia koskevia yleisesityksiä on julkaistu, mutta empiirinen tutkimus yleisestä edunvalvonnasta on puutteellista. On kuitenkin tärkeää, että yleisen edunvalvonnan toimivuutta, laatua ja käytettävissä olevia resursseja arvioidaan.

Yleisen edunvalvonnan tehtävissä on viime vuosina ollut nähtävissä sekä erityistehtävien että alaikäisten suhteellisen osuuden kasvua. Palvelutarpeen kasvu edellyttää edunvalvonnan palvelurakenteen kokonaistarkastelua sekä resurssien oikean kohdentumisen ja laadun arviointia. Edunvalvonnassa on kyse sellaisten ihmisten perusoikeuksista, jotka eivät aina itse kykene huolehtimaan omista eduistaan. Edunvalvonnan asiakassuhde kestää usein jopa vuosikymmeniä, mistä syystä edunvalvonnan laadulla ja siihen käytettävillä resursseilla on erittäin merkittävä vaikutus asiakkaiden elämään.

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin edunvalvonnan asiakkaiden oikeudet toteutuvat nykyisessä palvelujärjestelmässä, millaisia muutoksia palvelurakenteessa on tapahtunut viime vuosina ja millaisia alueellisia eroja edunvalvonnan palveluissa on havaittavissa. Tutkimuksessa kerätään tietoa laajasti eri toimijoilta, kuten edunvalvonnan päämiehiltä, näiden omaisilta, edunvalvontajärjestöiltä sekä viranomaisilta. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnetään niin haastattelu-, kysely- kuin tapaustutkimusta. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevia rekisteri- ja tilastoaineistoja.

Ota yhteyttä:

Senior Partner Mikko Wennberg, Owal Group Oy, p. 050 1261, mikko(at)owalgroup.com