Suomalaisen tiedediplomatian uudet toimintamallit ja käytännöt

Käynnissä

Toteuttajat

Frisky & Anjoy Oy, Suomalainen tiedeakatemia

Rahoitussumma

99 200 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2020–4/2021

Tiedediplomatia vaatii käsitteenä päivittämistä. Globaalissa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä maapallon kantokyvyn kannalta suuret haasteet kuten ilmastonmuutos, epidemiat, kaupungistuminen, väestöliikkeet ja globaalit riskit ja uhat vaativat ratkaistuksi tullessaan nykyistä nopeampi tieteellisen tiedon ja päätöksenteon yhteensovittamisen areenoita. Tämä selvitys tarjoaa valtioneuvostolle uusia viitekehyksiä ja malleja tiede- ja tietodiplomatian kehittämiseksi. Mallien perusteella on mahdollista myöhemmässä vaiheessa laatia operatiivisia tiekarttoja EU- ja globaalivaikuttamisen tueksi. Vaikuttamistyö on lähtökohtaisesti usean toimijan (julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin) toiminnan tulosta. Tällaisen kollektiivisen vaikuttavuuden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan, jos toiminnan strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen mahdollistavat keinot on riittävän selkeästi määritelty. Tämän selvityksen tarkoituksena on kirkastaa näitä strategisia päämääriä sekä hahmottaa uusia ja ketteriä vaikuttamisen keinoja.

Tässä hankkeessa selvitetään, suomalaisen tiedediplomatian tilaa ja kehittämistarpeita. Tavoitteena on määritellä ja ajantasaistaa tiedediplomatian käsite kompleksisessa ja vahvasti keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa ns. viheliäiset ongelmat (wicked problems) vaikuttavat globaalilta tasolta paikalliseen sekä yhdeltä politiikka-alueelta toiselle. Analyysi lähtee liikkeelle tiedediplomatian perinteisistä määritelmistä: science in diplomacy (tieteellisen tiedon hyödyntäminen politiikan muotoilussa), diplomacy for science (diplomatian merkitys tieteellisen yhteistyön tukemisessa) ja science for diplomacy (tieteellisen yhteistyön merkitys kansainvälisten suhteiden kehittämisessä). Tämän jälkeen tarkastelua laajennetaan tieteellisen roolin ja merkitykseen verkostoivassa maailmassa sekä globaalien riskien tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Lopuksi käsitettä tarkastellaan laajemmin tiedeneuvonantamisen muuttuvaa roolia vasten ja hahmotetaan tiedediplomatian merkitystä systeemisen muutoksen aikaansaamisessa kansallisessa politiikassa, EUvaikuttamisessa sekä kansainvälisten suhteiden alueella.

Suomalaisen tiedediplomatian tilaa peilataan kansainvälisiä hyviä käytäntöjä (esim. Ruotsi, Tanska, Sveitsi, Itävalta, Uusi-Seelanti ja Singapore) vasten. Verrokkimaiden vertailun ohella tiedediplomatian saavutuksia ja mahdollisuuksia hahmotetaan eri politiikka- tai ilmiöalueiden (esim. ilmastomuutos ja SDG-tavoitteet, arktinen yhteistyö, innovaatiopolitiikka) alueilla. Tavoitteena on hahmottaa Suomelle tiekartta tiedediplomatian kehittämisestä eri politiikka-alueilla ja erilaisten toimenpidekokonaisuuksien avulla.

Ota yhteyttä:

toimitusjohtaja Petri Uusikylä, Frisky & Anjoy Oy, p. 040 577 7516, etunimi.sukunimi(at)frisky.fi

Suomalaisen tiedediplomatian tila ja mahdollisuudet Yleinen

Yhteyshenkilö ministeriössä