Kansainvälisen tiedediplomatian tila

Globaalit haasteet korostavat tiedediplomatian merkitystä

Tiedediplomatian merkitys on kasvanut kansainvälisissä suhteissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiedediplomatia on käsitteenä uusi, mutta käytänteenä vanha. Monet tiedediplomatian esimerkit liittyvät kylmän sodan aikaan. Globaalit ilmiöt kuten ilmastomuutos, covid-19-pandemia ja vahvat globaalit keskinäisriippuvuudet ovat nostaneet tiedediplomatian laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tiedediplomatia on saanut myös sisällöllisesti uudenlaisia tulkintoja ja painotuksia. Euroopan unionissa ja monessa Suomen kannalta kiinnostavassa verrokkimaassa on havahduttu huomaamaan, että tiedediplomatian kansallisten ja globaalien päämäärien edistäminen edellyttää paitsi ilmiön tunnettavuuden edistämistä myös sen strategista haltuunottoa. Euroopan unionin tiedediplomatiastrategia on valmisteilla ja Suomessa on huomioitu kansallisen tiedediplomatiakeskustelun avaamisen tärkeys. Frisky & Anjoyn ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteisessä hankkeessa selvitetään suomalaisen tiedediplomatian nykytilaa ja kehittämistarpeita, sekä hahmotellaan suomalaiseen järjestelmään soveltuvan tiedediplomatiamallin ominaispiirteitä. Tämä policy brief on osa toukokuussa julkaistavaa hankkeen loppuraporttia.