Uudet kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. YK on määritellyt 17 laajaa, tavoitetta jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet koskevat yhtä lailla teollisuusmaita ja kehittyviä maita. Suomessa laaditaan parhaillaan toimintasuunnitelmaa tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteiden seurantaan on YK:n johdolla kehitteillä kattava indikaattorikokoelma. Todennäköisesti kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin uudet indikaattorit saadaan käyttöön. Sitä ennen yleiskuvaa kehityksen suunnasta voidaan hahmottaa muiden indikaattoripohjaisten vertailujen avulla. Miten Suomella oikeastaan menee?
Suomi kansakuntien kärjessä
Valtioiden menestystä mittaavat kansainväliset vertailut ovat monesti herättäneet epäuskoa Suomessa. Newsweek-lehden vuonna 2010 julkaisemassa vertailussa Suomi paistatteli maailman parhaana maana. Paljon huomiota saaneen vertailun tulos oli monille suomalaisille yllätys. Vielä suuremman yllätyksen tarjosi ensimmäinen PISA-vertailu, joka osoitti suomalaisen peruskoulun tuottavan parhaat oppimistulokset koko maailmassa. Vaikka PISA-menestyksemme on viime vuosina heikentynyt, on oppimisen pohja edelleen vankka. Esimerkiksi kansalaisten lukutaitoa ja tiedon hyödyntämismahdollisuuksia mitanneessa tuoreessa vertailussa Suomi osoittautui maailman kärkimaaksi.
Viime aikojen talouden takeltelusta huolimatta kansantaloutemme perustan pitäisi olla kunnossa, sillä menestyksemme on ollut mallikasta monissa kilpailukykyä ja innovatiivisuutta mittaavissa vertailuissa. Maailman talousfoorumi vertailee vuosittaisissa raporteissaan 144 maan kilpailukykyä 12 eri osa-alueella. Suomi sijoittui viimeisimmässä vertailussa kahdeksanneksi. Vahvuuksinamme nousee esiin koulutuksen ja tutkimuksen hyvän taso sekä erityisesti julkisten instituutioiden läpinäkyvyys ja tehokkuus. Suomen sijoitus on valunut vertailussa alaspäin, mutta erot kärkimaiden välillä ovat vähäisiä. Käytännössä Suomi onkin tasapisteissä neljäntenä olevan Saksan kanssa.
Kilpailukykyä, onnellisuutta ja vastuullisuutta
Myös monet vähemmän huomiota saaneet vertailut osoittavat, että asiat eivät Suomessa ole välttämättä niin huonosti kuin negatiivisuutta tursuavasta uutistarjonnasta voisi päätellä. Fragile states -indeksi luokittelee valtiot yhteentoista luokkaan sen mukaan, miten kestävällä pohjalla turvallisuustilanteen arvioidaan olevan. Luokkaan “kestävä” kuuluu 14 vaurasta teollisuusmaata. Paras luokka on “erittäin kestävä” ja siihen kuuluu vain yksi maa – Suomi. Indeksi kootaan yhdentoista yhteiskunnallista vakautta kuvaavan muuttujan perusteella.
Taloudellista vaurautta ja toimeliaisuutta mittaavassa Prosperity index -vertailussa Suomen menestys on viime vuosina heikentynyt, mutta olemme silti edelleen kymmenen kärkimaan joukossa. Suppeammin talouden dynaamisuuteen keskittyvässä Global dynamism -vertailussa komeilemme jaetulla kolmannella sijalla.
Olemme myös aika onnellisia. World happiness index toteaa maailman onnellisimmaksi kansakunnaksi Tanskan, mutta suomalaisillakaan ei ole syytä nyreillä viidennellä sijallaan.
Suomen kehitysyhteistyön rahoituksen supistukset ovat herättäneet huolta, mutta moniin muihin maihin verrattuna kannamme vastuumme vähintään kohtuullisesti. Good country -indeksissä Suomi komeilee kakkossijalla Irlannin jälkeen. Indeksi kuvaa sitä, miten paljon valtiot edistävät yhteistä hyvää rajojensa ulkopuolella.
Ristiriitaisia viestejä kestävän kehityksen mittareista
Sustainable society index (SSI) on yksi kattavimmista maavertailuista. Siinä tarkastellaan inhimillistä, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Vertailu on julkaistu kahden vuoden välein vuosina 2006–2014. Suomi on päihittänyt jokaisessa vertailussa kaikki muut maat inhimillisen kehityksen osa-alueella. Tämä on erityisesti hyvien koulutusmahdollisuuksien, tasa-arvon, hyvän hallinnon ja pienten tuloerojen ansiota. Olemme menestyneet hyvin myös taloudellisen kehityksen mittareilla, vaikka sijoituksemme onkin heikentynyt vuoden 2006 kuudennesta tilasta kahden viimeisimmän vertailun yhdeksänteen tilaan.
Sen sijaan ympäristökysymysten hoidossa Suomella on SSI-vertailun perusteella paljon parantamisen varaa. Olemme 151 vertaillun maan joukossa vasta sijalla 126 ja sijoituksemme on huonontunut selvästi viime vuosina. Erityisesti energiankulutusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä kuvaavat indikaattorit pudottavat sijoitustamme. Tosin ne maat, jotka pärjäävät hyvin ympäristösuojelussa, ovat tässä vertailussa tyypillisesti listan häntäpäässä ihmisten ja talouden hyvinvoinnin mittareilla mitattuna.
Vaan onko ympäristökysymysten hoito Suomessa todellisuudessa aivan retuperällä? Yalen yliopiston kehittämän EPI-vertailun perusteella näin ei todellakaan ole, vaan Suomi suojelee ympäristöä tehokkaimmin koko maailmassa. Vertailussa tarkastellaan yhdeksää ympäristönsuojelun osa-aluetta. Ylivoimaisesti heikoimmat pisteet Suomi saa yllättäen metsien tilan kehityksestä. Syynä on se, että indikaattoriksi on valittu metsäpinta-alan muutos. Suomessa metsien ala on viime vuosina hieman vähentynyt. Mittari on globaalisti tärkeä, mutta Suomen metsäluonnon tilaa se kuvaa huonosti.
Haasteena hyvien mittareiden löytäminen
Kansainvälisesti vertailukelpoisten indikaattoreiden löytäminen ei ole helppoa, kun sekä luonnonolot että yhteiskuntien rakenne vaihtelee suuresti. Myös tiedon saatavuudessa ja ajantasaisuudessa on monien maiden osalta suuria puutteita. Suomi on hyvällä tietotarjonnallaan tässäkin suhteessa poikkeus.
Kansainväliset maavertailut antavat parhaimmillaan hyvää perspektiiviä kotimaiselle päätöksenteolle. Kaikissa vertailuissa on omat puutteensa ja joistakin vertailuista voidaan vetää jopa ristiriitaisia johtopäätöksiä. Peruspäätelmä kuitenkin on, että maailman mitassa Suomi on häkellyttävä menestystarina, jolla on kaikki edellytykset jatkua. Tämä näkyy myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, joista osa on Suomessa jo toteutunut.
Vertailujen ydinviesti on, että lähtökohtamme ovat monin osin hyvät. Tätä ei kannata unohtaa, vaikka kotimaan tilanne näyttäisi tilapäisesti synkeältä. Kun perusta on vankka, on talousvaikeudetkin mahdollista kääntää mahdollisuuksiksi uudenlaisen ja entistä kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa.
Hanke Kestävän kehityksen avainkysymykset ja toimintasuunnitelma 2030 (Avain2030) toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Teksti: Jari Lyytimäki
Kuvat: Suomen ympäristökeskus ja Heli Sorjonen/MAVI/Finland Promotion Board
