Blogi: Tieto käyttöön!

Skenaarioiden avulla kohti ilmastonmuutoksen kestävää Suomea

Riina Haavisto Heikki Tuomenvirta Julkaisupäivä 19.10.2017 9.30 Blogit

Kestävää yhteiskuntaa rakentaessamme meidän on syytä yrittää kuvitella, mitä tulevaisuus voi tuoda mukanaan. Tämän voi tehdä luomalla erilaisia, mutta mahdollisia maailman kehityskulkuja eli skenaarioita ja pohtimalla millainen yhteiskuntamme voi niissä olla. Skenaariot eivät kuitenkaan ole ennustuksia. Ne eivät kerro, että maailma tulee olemaan tietynlainen vaan ne kuvailevat millainen se mahdollisesti voi olla. Ne kuvaavat myös ei-toivottuja tulevaisuuksia. Skenaarioiden lisäksi tarvitaan myös visioita kestävästä yhteiskunnasta.

Sään ja ilmaston vaikutuksia yhteiskuntaan ja siten yhteiskunnan ilmastonmuutoksen kestävyyttä voidaan pohtia Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (2012) sää- ja ilmastoriskikehikon avulla (kuva alla). Siinä sää- ja ilmastoriskit muodostuvat vaaratekijästä, haavoittuvuudesta ja altistumisesta, jotka ovat hyvin erilaisia eri paikoissa ja muuttuvat ajan myötä. Vaaratekijä tarkoittaa säähän tai ilmastoon liittyvää ilmiötä tai sen kehitystä, esimerkiksi tulvaa tai ruskomäntypistiäistuhoja rajoittavien alle -36°C lämpötilojen harvinaistumista. Haavoittuvuus kuvaa yhteiskunnan eri toimijoiden ja toimintojen herkkyyttä vaaratekijän aiheuttamille vaikutuksille. Esimerkiksi kevyessä liikenteessä tapahtuu melkoisesti tapaturmia, jollei liukkauden torjunta ole riittävää. Altistuminen taas kuvaa ihmisten, elinkeinojen, ekosysteemien ja luonnonvarojen, infrastruktuurin tai taloudellisen, yhteiskunnallisen tai kulttuurisen pääoman sijoittumista vaaratekijälle alttiiseen paikkaan. Esimerkiksi rannoille rakentaminen lisää tulvariskiä.

Kuva: Sää- ja ilmastoriskiin vaikuttavat tekijät (Pilli-Sihvola ym. 2016).

Suomi on verrattain tunnettu foresight-ajattelusta, onhan meillä Kansallinen ennakointiverkosto, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja tutkimuslaitoksia, jotka tutkivat tulevaisuutta eri menetelmin. Puhuttaessa sää-ja ilmastoriskeistä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tieto vaaratekijöistä, haavoittuvuudesta ja altistumisesta on kuitenkin varsin hajallaan. Tutkimus- ja havaintoaineistoja vaaratekijöistä ja altistumisesta on, mutta haavoittuvuuteen vaikuttavia tekijöitä mietitään huomattavasti vähemmän nimenomaan yhteiskunnan sopeutumisen kannalta. Myös tulevaisuuteen luotaavaa tutkimusta tehdään erityisesti vaaratekijöihin liittyen ilmastoskenaarioiden avulla, mutta altistumisen ja haavoittuvuuden mahdollisista kehityksistä tutkittua tietoa on vähemmän saatavilla, tai niitä ei hyödynnetä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Pohtimalla näiden kolmen eri ulottuvuuden tekijöitä ja niiden mahdollisia kehityskulkuja voidaan kuitenkin tukea kestävän yhteiskunnan rakentamista, joten tulevaisuusajattelua olisi hyödyllistä laajentaa myös altistumisen ja haavoittuvuuden pariin.

Skenaarioita voidaan käyttää monin tavoin. Esimerkiksi globaalit skenaariot ihmiskunnan, ilmaston ja ympäristön kehityskuluista ovat osasyynä johtaneet politiikkaan jossa synkimmät tulevaisuudet pyritään välttämään Pariisin sopimuksen avulla. Seuraava ajatuskoe havainnollistaa toista mahdollista tapaa hyödyntää skenaarioita. Useiden erilaisten tulevaisuuden yhteiskunnan ja ympäristön tilan kuvauksien avulla pohditaan, miten jokin politiikka tai vaikka ilmastonmuutokseen sopeutumisen tueksi kaavailtu toimi tepsii. Jos käymme systemaattisesti läpi ajatellun sopeutumistoimen kussakin eri skenaariossa ja toteamme “Hei sehän toimii!” olemme kenties löytäneet niin sanotun robustin ratkaisun, joka mahdollisesti kannattaa toteuttaa myös käytännössä. Skenaarioajattelu onkin oiva väline ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja muun päätöksenteon tueksi, vaikka se ei tietenkään ratkaise kaikkia päätöksenteon ongelmia.

Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)-hankkeessa toteutetaan kansallinen sää- ja ilmastoriskiarviointi ja luodaan suunnitelma tulevien sää- ja ilmastoriskiarviointien laatimiseksi. Yritämme vastata kysymyksiin siitä, miten tulevaisuuden ilmastoriskejä tulisi arvioida ja miten verrata sopeutumisvaihtoehtojen toimivuutta. Tällaista työtä auttaisi se, että erilaisia toimialoilla laadittuja skenaariota pystyisi nykyistä helpommin tarkastelemaan yhdessä. Skenaarioista voitaisiin muun muassa koota monipuolisia, yhteneviä tulevaisuuden kuvia, jolloin sektoreiden asiantuntemus leviäisi toimialan ulkopuolelle ja vuoropuhelu tulevaisuuden kehityspoluista olisi nykyistä helpompaa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kaikkien toimialojen asia ja toisaalta ilmastonmuutos vaikuttaa monien toimialojen kehitykseen. Olisiko hyvä kokoontua hallinnonrajat ylittävään skenaariotyöhön? 

Teksti: Riina Haavisto ja Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos
Henkilökuvat: Tero Pajukallio/Diaidea

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita