Selvitys: Korjauspalveluiden laajentamiseen tarvitaan korjaamisen ammattilaisten koulutuksen kehittämistä ja korjaussetelin käyttöönottoa

Korjaaminen ja korjauttaminen on yksi tärkeä keino pidentää tavaroiden käyttöikää ja siten pienentää kulutuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tavaroiden korjaamisen toimiala on kuitenkin vielä pieni. Tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että kuluttajat tarvitsevat sopivan hintaisia saavutettavia korjauspalveluita ja tietoa. Korjausyritykset taas tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja parempaa kannattavuutta.

Korjauspalveluiden toimiala on tällä hetkellä pieni: vuoden 2022 liikevaihto oli 386 milj. € ja henkilöstö 2529 henkilötyövuotta. Suurin liikevaihto ja työvoima on teknisten laitteiden korjaamisessa, joka on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Jalkineiden ja nahkatavaroiden sekä huonekalujen korjaamiseen käytetyt henkilötyövuodet taas vähenivät.

Korjauspalveluita tarjoavat enimmäkseen mikroyritykset, joilla on rajalliset resurssit laajentamiseen ja pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Raportin mukaan merkittäväksi korjauspalveluiden tarjonnan kasvattamisen esteeksi tunnistettiin yrittäjien rajalliset mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaansa, vaikka kysyntä kasvaisi.

Suurin osa kuluttajista on käyttänyt korjauspalveluita ja haluaa käyttää niitä jatkossakin. Myös korjauspalveluita käyttämättömistä asiakkaista osa voisi olla valmiita käyttämään niitä, jos hintaan, tarjontaan ja tietoon liittyviä esteitä pystyttäisiin poistamaan.

Korjauttamisen lisäämisellä voidaan saavuttaa ympäristö-, työllisyys- ja taloushyötyjä, vaikka ne ovatkin vähäisiä suhteessa kotitalouksien kulutuksen kokonaisvaikutuksiin. Korjautettavat tavarat ovat tuontituotteita, kun taas korjaaminen tapahtuu Suomessa.

Hankeryhmä suosittelee seuraavaa ohjauskeinojen yhdistelmää parantamaan korjausalan tilannetta:

1. Kehitetään koulutusjärjestelmää siten, että korjaamisen ammattilaisia on tarjolla.     
2. Tuetaan korjausyritysten verkoston perustamista. Verkostoon otettaisiin tuotemerkeistä riippumattomia yrityksiä, joiden pääasiallinen toimiala on korjaaminen. 
3. Otetaan käyttöön korjausseteli, jonka piiriin pääsevät yritykset, jotka täyttävät verkoston kriteerit.
4. Viestitään korjauttamisesta.
5. Suunnataan TKI-tukea korjauspalvelukonseptien kehittämiseen.

Lisäksi hankeryhmä suosittelee korjauttamiseen kannustavien vakuutustuotteiden kehittämistä, esimerkiksi omavastuun puolittamista, jos rikkimenneen tavaran korjauttaa korjauspalvelua käyttäen. Julkinen sektori voisi kannustaa vakuutusyhtiöitä käymällä vuoropuhelua ja tarjoamalla uusien tuotteiden kehittämiseen TKI-tukea.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Kati Berninger Tyrsky-Konsultointi, p. 040 879 8713, [email protected], dosentti Angelina Korsunova-Tsaruk, Helsingin yliopisto, p. 050 308 6478, [email protected] ja erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 839, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.