Julkisten palveluiden kestävä digitalisaatio: ilmasto- ja ympäristövaikutukset

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–12/2022

Digitalisaatiomurros on nuori: esimerkiksi pilvipalvelujen hyödyntäminen ovat olleet globaalien massojen ulottuvilla vasta joitakin vuosia. Reaali- ja virtuaalimaailman yhdentyminen kaiken internettiin (Internet of Everything) on vasta tuloillaan. Aikajänne on haastava; on arvioitu, että teknologioiden, kuten erilaisten telecom-sukupolvien muutokset vievät tavallisesti noin vuosikymmenen, laitteiden muuttuminen muutamia vuosia ja monien digitaalisten palvelujen muuttuminen vain muutamia kuukausia.

Digitalisaatio haastaa toimintamallit, toimintatavat ja organisaatiot kaikilla toimialoilla ja elämänalueilla, eikä digitalisaation hyödyntäminen ole pelkästään esim. tuottavuuden parantamista, vaan kokonaan uusiin mahdollisuuksiin tarttumista. Suuri vaikutus syntyy siinä ihmisen ja tietokoneen uudesta työnjaosta, jonka tietotekniikan, tekoälyn, robotiikan ja sensoreiden viimeisin kehitys mahdollistaa. Julkiset palvelut ovat enenevässä määrin digitaalisia, ja useilla palveluilla on vain rajoitettu saatavuus internetin ulkopuolella. Tämä muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja ajankäyttöä. Teknologinen kehitys toimii ylemmän tason muutoksen katalysaattorina. Tapojen muuttumisen myötä myös organisaatiot ja järjestelmät ovat muuttuneet.

Digitalisaation ympäristövaikutukset liittyvät eri osatekijöihin. Koska digitalisaatiolla on kahtalainen rooli ilmaston ja ympäristön kannalta, on keskeistä ottaa huomioon sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset, samoin kuin aiotut ja ei-aiotut, sekä eri vaikutustyyppien kytkeytyminen toisiinsa. Traficomin (2020) mukaan ilmasto- ja ympäristövaikutusten muodostumisessa ICT-alalla yleisesti tunnistettiin viisi komponenttia:

1. elektroniikan tuotanto: raaka-aineiden louhinta; komponenttien tuotanto; elektroniikan rakentaminen,
2. tukiteknologiat: nopea internet (valokuitu ja 5G); pilvipalvelut; esineiden internet,
3. teknologian käyttö: teknologioiden sovelluskohteet,
4. käyttäytymisen ja toiminnan muutokset: toiminta lisääntyy; toiminta vähenee; uusia toimintamalleja syntyy,
5. elinkaaren loppu: uusiokäyttö; kierrätys; kaatopaikka; jätteenpoltto.

Selvityksen kohteena oli viisi nousevien ICT-teknologioiden aihealuetta: 1) tekoäly, algoritmit ja koneoppiminen, 2) lohkoketjut, 3) robotiikka ja autonomiset järjestelmät, 4) kvanttiteknologia ja 5) lisätty ja virtuaalinen todellisuus.

Hankkeessa työstettiin tutkimustietoon perustuva viitekehys, joka tukee julkisten palveluiden digitalisaation systeemisten ympäristövaikutuksien arvioinnin toimintamallin luomista. Hanke selvitti myös kahden tapaustutkimuksen avulla julkisen sektorin palvelujen digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksia sekä kartoitti menetelmiä niiden arvioimiseksi ja ennakoimiseksi.

Tavoitteena oli, että työn tuloksena kartoitettuja menetelmiä hyödyntäen olisi mahdollista muodostaa kokonaisvaltainen, mitattuun aineistoon perustuva toimintamalli sisältäen näkökulmat, joita tulee ottaa huomioon digitaalisten julkisten palvelujen ympäristövaikutuksia arvioitaessa.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Hankkeen tuloksia tullaan toivottavasti hyödyntämään arvioitaessa esimerkiksi uusien digitaalisten palvelujen perustamista ja uusien palvelujen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia esimerkiksi osana kustannus-hyötyanalyyseja. Hankkeen tuloksia on esitelty myös ICT-alan ilmastostrategian webinaareissa.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Digitalisaation aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi julkishallinnon palveluissa (12.12.2022)
• Policy Brief: Digitalisaation ympäristövaikutusten arviointi (12.12.2022)
• Tiedote: Raportti: Digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksia on mahdollista arvioida (12.12.2022)

Ota yhteyttä:

Terhi Lehmuskoski, KPMG Oy, p. 040 746 5503, etunimi.sukunimi(at)kpmg.fi