Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Katsaus: Miten älykäs sopeutuminen tulee määrittää?

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
11.10.2021 13.34
Uutinen
Policy Brief logo

Yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista menettää väestöään samalla, kun väestönkasvu keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Eriytyvän kehityksen hallinta edellyttää älykästä sopeutumista. Uutta lähestymistapaa tutkiva hanke on käynnistynyt kirjallisuuskatsauksella.

Älykäs sopeutuminen on uudenlainen lähestymistapa, jossa keskeistä on tunnistaa alueiden ja kuntien kehittämisen ja uusiutumisen mahdollisuudet. Sen tarkoituksena on kehittää uudenlaisia strategioita, suunnitelmia ja politiikkatoimia varauduttaessa väestön vähenemiseen ja siitä aiheutuvien muutosten hallintaan. Kasvun ohella ja jopa sen sijaan älykkäässä sopeutumisessa huomio halutaan kiinnittää palvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen sekä elämänlaatuun.

Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja Norrum Oy toteuttavat valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa -tutkimushankkeen (ÄLY) vuosina 2021–2022.

Hanke luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista. Hanke on käynnistynyt kansainvälisen ja suomalaisen tutkimuskirjallisuuden analyysillä. Kirjallisuuskatsaus vastaa kysymykseen, miten älykästä sopeutumista on mahdollista määrittää.

Älykkään sopeutumisen käsite

Älykkään sopeutumisen käsite (smart shrinking, smart decline, smart adaptation) juontaa juurensa erityisesti entisen Itä-Saksan alueen väestöltään supistuvia kaupunkeja käsittelevästä tutkimuksesta.  Alueiden ja kuntien eritahtinen kehitys on ollut tyypillistä myös Suomessa tällä vuosituhannella, mutta älykkään sopeutumisen käsite on kuitenkin vakiintumaton suomalaisessa alue- ja kuntakehittämisessä.

Suomalaisessa kirjallisuudessa älykästä sopeutumista on määritelty samansuuntaisesti kuin kansainvälisessä tutkimuksessa, mutta supistumisen ja taantumisen termit (shrinkage, decline) on suomalaisessa kirjallisuudessa usein käännetty positiivisemmalta kuulostavaksi sopeutumiseksi.

Suomalaisessa sopeutumiskeskustelussa on painotettu seuraavia tekijöitä: paikkaperustaisuus, kasvusta riippumaton kehitys, talouden tasapainottaminen, uudistuminen sekä asukkaiden elämänlaatu, hyvinvointi ja osallisuus. Alueiden, kaupunkien, kuntien ja taajamien supistumista ja älykästä sopeutumista on kuvattu seuraavasti:

  • Supistuva kunta on alue, joka menettää väestöään yhtäjaksoisesti useamman vuoden ajan, ja joka kokee samanaikaisesti negatiivisen taloudellisen kehityksen.
  • Supistuvien taajamien suunnittelu ei voi perustua kasvun ideologiaan, vaan yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää ja sovittaa muuttuneeseen tilanteeseen ja tarpeisiin.
  • Supistumiseen sopeutuvalla kunnalla pitäisi olla kasvusta riippumaton tulevaisuuden visio.
  • Älykkään sopeutumisen strategian ensisijainen tavoite on sopeuttaa kunnan talous ja toiminta hallitusti vastaamaan väestö- ja tuloverorealiteettien mukaista taloudellista pohjaa.
  • Älykäs sopeutuminen ottaa huomioon perinteisen väestön- ja talouskasvun ohella myös asukkaidensa elämänlaadun, joka koostuu mm. osallisuudesta, sosiaalisista verkostoista, turvallisuuden tunteesta sekä ympäristön viihtyisyydestä.
  • Kaupunki voi valita älykkäästi sopeutuvan kaupungin vaihtoehdon, jossa se näkee muutostilanteen mahdollisuutena tavoitella kasvun, taantumisen ja elämänlaadun tasapainoa sekä näiden lisäksi vielä jotain uutta.

Älykkään sopeutumisen keinot

Tähän mennessä tunnistetut tai ehdotetut suomalaiset älykkään sopeutumisen keinot ovat samankaltaisia kuin kansainvälisessä kirjallisuudessa esitetyt esimerkit. Suomalaisessa keskustelussa on esitetty muun muassa seuraavanlaisia keinoja:

  • palvelujen kehittäminen, palveluverkon sopeuttaminen vähentyneeseen väestöön sekä palvelurakenteen uudistaminen
  • koulutuksen ja osaamisen lisääminen ja monipuolistaminen
  • elinvoimapolitiikan kehittäminen ja innovaatiotoiminnan edistäminen
  • digitalisaation hyödyntäminen
  • monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden edistäminen
  • toimintojen uudistaminen kokeilujen avulla
  • seudullisen ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen kunnan eri hallinnonaloilla
  • supistumisen huomioiminen kaavoituksen prosesseissa
  • keskustaajamien tiivistäminen, täydentäminen ja eheyttäminen
  • kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen elämäntavan edistäminen
  • uudet asumisen ratkaisut ja asuin- ja elinympäristöjen viihtyvyyden parantaminen
  • rakennusten käytön monipuolistaminen, käyttötarkoitusten muutos ja purkaminen
  • osallisuuden ja osallistamisen kehittäminen sekä asukkaiden tarpeiden huomioiminen
  • alueen mielikuvan parantaminen.

ÄLY-tutkimushanke toteuttaa syksyllä 2021 kyselyn 208:lle väestöltään vähenevälle kunnalle. Analyysiä syvennetään viidessä kunnassa: Ilomantsissa, Kemijärvellä, Kemiönsaarella, Mänttä-Vilppulassa ja Utajärvellä.

Hankkeen loppuraportti julkaistaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa keväällä 2022.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Petri Kahila, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 411 8445, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.