Katsaus: Strateginen tutkimus tietopohjaisen poliittisen päätöksenteon tukena

Strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto (STN) on tarjonnut uudenlaisen mahdollisuuden kehittää tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua. Parhaimmillaan rahoitusmuoto mahdollistaa siirtymistä yksilökeskeisestä lineaarisesta tiedeneuvonnasta kohti moninäkökulmaista ja verkostomaista tukea päätöksenteolle. Näin todetaan 14. maaliskuuta julkaistussa Policy Brief-katsauksessa.

Tietopohjaista päätöksentekoa tukevassa vuorovaikutuksessa on kuitenkin vielä hyödyntämätöntä kehityspotentiaalia. Tutkimuksen ja päätöksenteon välisen vuoropuhelun edellytyksiä ja valmiuksia on kehitettävä myös tiedonhyödyntäjien keskuudessa yhteistyössä STN-toimijoiden kanssa.

Tutkimustiedon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen on ollut kansainvälisessä tiedepolitiikassa yksi keskeisistä tavoitteista 2000-luvulla. Suomessa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tutkimusta, jonka avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin yhteistyössä tiedonhyödyntäjien kanssa.

Tutkimustiedosta toimintaan ja vaikuttavuuteen: Strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon arviointi (TIETOVA) -hankkeessa selvitetään, missä määrin STN-rahoitusmuodon taustalla olevassa TULA-uudistuksessa strategiselle tutkimukselle asetetut tavoitteet ovat vuoteen 2020 mennessä toteutuneet.

Yksi TULA-uudistuksen tavoite on ollut tutkimuksen kehittäminen siten, että siitä muodostetaan poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnan kehittämisen strateginen resurssi. Politiikkasuosituksessa on tarkasteltu, miten ja kuinka onnistuneesti STN-rahoitusrahoitusmuodolla on tuettu tutkittuun tietoon pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa ja politiikkatoimien valmistelua. Arvioinnissa hyödynnetty useita eri aineistolähteitä ja menetelmiä ja analyysi perustuu dokumentti-, kysely- ja haastatteluaineistoihin.

Arvioinnin pohjalta voidaan osoittaa lukuisia suoria yhteyksiä STN-tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon välillä. STN-tutkimuksella katsotaan olevan vaikutuksia myös päätöksentekoprosessin alkuvaiheissa asioiden noustessa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja se koetaan arvokkaaksi tutkimukseksi, joka luo tietopohjaa ja osaamista.

STN-rahoitusmuoto on tarjonnut uudenlaisen mahdollisuuden kokeilla ja kehittää tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua. Vuorovaikutusta on edistetty sekä yksisuuntaisen tutkimustiedon siirron että kaksisuuntaisen vuoropuhelun keinoin niin rahoitusmuoto-, ohjelma- kuin hanketasolla. Tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on tyypillisesti toteutunut vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa useiden suorien ja epäsuorien vuorovaikutusmuotojen ja -keinojen kautta. Monitieteisyyttä, tieteidenvälisyyttä ja tieteen tekemisen perinteiset rajat ylittävää sidosryhmäyhteistyötä, voidaan pitää näitä vuorovaikutuksen muotoja ja keinoja läpäisevänä periaatteena.

Strategisen tutkimuksen ja päätöksenteon välisestä vuorovaikutuksesta piirtyy esiin mahdollisuus siirtyä yksilökeskeisestä lineaarisesta tiedeneuvonnasta kohti tutkimuksen moninäkökulmaista ja verkostomaista tukea päätöksenteolle. Rahoitusmuoto, jossa samaa ilmiötä tai teemaa tutkii eri näkökulmista monta laajaa ja monitieteistä hanketta, jossa yhteistyötä tehdään yli ohjelmarajojen ja jossa kehitetään tiedevälittämisen toimintoja sekä luodaan ja hyödynnetään lukuisia verkostoja, kykenee parhaimmillaan ylittämään kapeisiin näkökulmiin ja vahvoihin tutkimusyksiköihin ja yksilöihin liittyvät riskit tietopohjaisessa päätöksenteossa.

Huomiota tulisi kuitenkin jatkossa kiinnittää siihen, millainen keskusteluyhteys strategisen tutkimuksen ja päätöksenteon välille muodostetaan, jotta sekä tiedon tuottamiseen että tiedon hyödyntämiseen osallistuvat toimijat ovat tiiviimmin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja jotta strategisen tutkimuksen tarjoama tuki yhdistetään paremmin poliittisen päätöksenteon ja siihen liittyvän ennakoinnin prosesseihin.

TULA-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen näyttäisi vaativan tietopohjaisen päätöksenteon kehittämistarpeiden tunnistamista valtionhallinnossa liittyen strategisen tutkimuksen parempaan hyödyntämiseen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen yhteistyössä STN-toimijoiden kanssa.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Professori Jussi Kivistö, [email protected], ja tutkija Erika Lilja, [email protected]