Kestävät käytännöt biokaasutuotannon prosessiketjuissa (KEBIO)

Käynnissä

Toteuttajat

Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen ympäristökeskus SYKE, Agrinnotech, Kaskas Media Oy

Rahoitussumma

250 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–12/2022

Biokaasutuotannon prosessiketjujen avulla pyritään osaltaan ratkaisemaan tarve tuottaa uusiutuvaa energiaa (biokaasu), kierrättää hiiltä ja ravinteita (mädätteen hyödyntäminen) sekä vähentää päästöjä ilmaan ja vesiin. Biokaasutuotantoa pidetään yleisesti kestävänä, kiertotaloutta tukevana ja päästöjä vähentävänä toimintana, mitä se hyvin toteutettuna voikin olla. Tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että prosessiketju perustuu hyviin käytäntöihin, jotka minimoivat hävikit ympäristöön jokaisessa ketjun osassa. Huonoilla käytännöillä ja/tai osaoptimoinnilla voidaan päätyä tilanteeseen, jossa biokaasulaitos lopputuotteiden käyttöineen todellisuudessa lisää päästöjä.

Jotta biokaasulaitoksilla ja sen lopputuotteiden käsittelyssä ja käytössä voidaan edellyttää ja ottaa käyttöön kokonaiskestävyyden kannalta parhaat toimintatavat, tarvitaan tietoa prosessiketjun eri osien päästöistä ja tarvituista päästövähennystoimista kustannusvaikutuksineen. Tällä hetkellä mitattua tietoa tuotantoprosessien ja lopputuotteiden aiheuttamista päästöistä on sekä kansallisesti että kansainvälisesti vähän. Myöskään kansainvälisissä päästöinventaarioissa ohjeistus biokaasun huomioimiseksi on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.

Tiedon puute voi johtaa tehottomiin laitosrakenteisiin ja toiminnan käytäntöihin. Kehitys heijastuisi myös Suomen päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseen ja seurantaan, kunhan biokaasu sisällytetään päästöinventaarioihin. Kasvihuonekaasuinventaariossa biokaasulaitosten toimintaketjujen päästöjen laskenta on puutteellista ja ilman epäpuhtauksien päästöinventaariosta ko. päästöt puuttuvat vielä kokonaan. Uusiutuvan energian päivitetyn direktiivin (REDII) kestävyyskriteereissä päästöjä arvioidaan energian kannalta, mutta mädätteen ja sen käytön erilaisia käytäntöjä ei huomioida. Jos oletetaan esimerkiksi lantabonuksen päästövähennyksen aina toteutuvan, voidaan pelkkää REDII-kestävyyskriteeristöä seuraamalla sivuuttaa todellisuudessa muodostuvat päästöt mädätteen käsittelyssä ja käytössä.

Biokaasun kokonaiskestävyyden varmistamiseksi tarvitaan selkeät ohjeet hyvistä käytännöistä ja niiden kustannusvaikutuksista koko biokaasutuotannon toimintaketjuissa (prosessi, varastointi, levitys) huomioiden erilaisten laitostekniikat ja -mittakaavat sekä erilaisten toimenpiteiden mahdolliset ristikkäisvaikutukset. Lisäksi tarvitaan mitattua tietoa päästöistä ja päästöinventaarioita tukevien laskentamenetelmien kehittämistä. Vain näin biokaasutuotannon päästöjen seuranta ja päästöjä vähentävien vaikutusten todentaminen on mahdollista. Tarvitaan myös täsmällisempää tietoa mädätteen lannoituskäytön vaikutuksista maaperän hiilitaseeseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maatalouden jätteisiin ja tähteisiin, sillä niissä on suurin vielä käyttämätön biokaasutuotannon ja ravinnekiertojen potentiaali.

Tässä hankkeessa päätavoitteena on tuottaa selkeät ohjeet hyvistä käytännöistä biokaasutuotannon prosesseissa sekä lopputuotteiden käsittelyssä ja käytössä biokaasutoimialan, päätöksentekijöiden ja viranomaisten käyttöön. Ohjeet selkeyttävät vaadittuja toimintatapoja biokaasutuotannon toimintaketjujen päästöjen hallitsemiseksi ja toivottujen positiivisten ympäristövaikutusten varmistamiseksi. Samalla lisätään biokaasutoimialan ja sitä ohjaavien toimijoiden ymmärrystä biokaasutuotannon kokonaiskestävyydestä ja erilaisten käytäntöjen mahdollisista ristikkäisvaikutuksista päästöihin ja taloudelliseen kannattavuuteen.

Hanke tuottaa myös menetelmät biokaasun tuotantoprosessien sisällyttämiselle kansalliseen päästölaskentaan kasvihuonekaasuinventaariossa ja ilmastosopimusten raportoinnissa; lähtötietoja kehitteillä olevaan ilman epäpuhtauksien päästöinventaarioon; sekä tietoa REDII:n mukaiseen kestävyyskriteereiden huomiointiin biokaasutuotannossa ja energiakäytössä. Hankkeen tuotokset tukevat yhtenäisten laskentamenetelmien ja lähtötietojen käytön kehittämistä ja kokonaiskestävyyden arviointia. Hanke antaa myös suosituksia politiikkaohjauksessa tarvittavista muutoksista. Tieto- ja menetelmäperusta sekä suositukset palvelevat Suomen päästö- ja kestävyystavoitteiden saavuttamista.

Ota yhteyttä:

erikoistutkija Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus, p. 040 355 7028, etunimi.sukunimi(at)luke.fi

Selvitys biokaasun tuotannon ja käytön ympäristö- ja ilmastovaikutuksista

Yhteyshenkilö ministeriössä