Katsaus: Kestävämpi biokaasutuotanto vaatii ohjauskeinojen kehittämistä

Nykyiset säädökset ja kannustimet eivät takaa biokaasutuotannon kestävyyttä. Siksi investointien vauhdittamisen ohella tarvitaan myös sääntelymuutoksia. Lisäksi on varmistettava, että sääntely on ennustettavaa, pitkäjänteistä ja selkeästi ohjeistettua.

Biokaasun tuotantoketjun eri vaiheissa voi muodostua merkittäviä määriä kasvihuonekaasujen ja ammoniakin päästöjä, mikäli niiden minimointiin ei kiinnitetä huomiota. Siksi biokaasutuotannon kestävyyttä lisääviä ohjauskeinoja on kehitettävä, todetaan KEBIO-hankkeen Policy Brief -katsauksessa.

Puutteita nykyisissä ohjauskeinoissa

Viipymäajan pituutta ei tällä hetkellä voida säädellä, vaikka se vaikuttaa merkittävästi biokaasulaitosten päästöriskiin. Viipymäajalla tarkoitetaan aikaa, jonka syötemateriaali viipyy biokaasuprosessissa alkaen syötöstä ja päättyen prosessista poistamiseen.

Lisäksi biokaasutuotannon kestävyyden huomiointiin on ohjeistettava nykyistä selkeämmin, jotta päästöt minimoivat toimintatavat otetaan huomioon jo laitosten suunnittelussa. Sekä kestävyyslain mukainen päästölaskenta sekä ympäristölupaprosessit vaativat tuekseen uutta ohjeistusta.

Julkisen tuen kohdentumista kestäviin toimintatapoihin voidaan parantaa lisäämällä kestävyysnäkökohtien painoarvoa tukiharkinnassa. Tukikelpoiset kustannuserät tulee määritellä niin, että kestävät käytännöt ovat järjestelmässä lähtöoletuksena.

Sekä toiminnanharjoittajille että luvittaville, valvoville ja tukea myöntäville tahoille on tarjottava lisää koulusta ja neuvontaa.

Toimenpide-ehdotuksia päästöriskin minimointiin ja kestävyyshyötyjen maksimointiin

Biokaasutuotannon kestävyyteen tulee kannustaa sääntelymuutoksin sekä korjaamalla ja yhtenäistämällä sääntely- ja tukikäytäntöjä. Vain siten tuotantoon liittyvä kasvihuonekaasujen ja ammoniakin päästöriski voidaan minimoida ja kestävyyshyötyjen saavuttaminen maksimoida.

KEBIO-hankkeen toimenpidesuositukset:

• Hallitusohjelmaan tulee tehdä kirjaus biokaasutuotannon viipymäajan sääntelystä. Asiassa voi hyödyntää eri sääntelyreittejä.
• Oikeusvarmuuden vuoksi ohjeistukset sääntelyn ja tukien toimeenpanoon on oltava selkeät, yhtenäiset ja kattavat.
• Energiaviraston on huolehdittava siitä, että kestävyyslain mukaisen laskennan ohjeistus on selkeää ja laskentasäännöt Suomen olosuhteisiin sovellettuja.
• Ympäristöhallinnon vastuulla on ympäristölupaprosessien sujuvuuden ja ennustettavuuden parantaminen. Toiminnanharjoittajia sekä lupa- ja valvontaviranomaisia palvelevan ympäristöluvitusohjeen uudistaminen on toteutettava viipymättä.
• Biokaasun tukimuotojen tulee huomioida kestävien käytäntöjen aiheuttama kustannuslisä.
• Eri osapuolien riittävän osaamisen ja biokaasutuotannon kokonaisuuden ymmärtämiseksi tarvitaan koulutusta osaamisen lisäämiseksi. Myös neuvontaa on parannettava.

Lisätietoja: Johtava asiantuntija Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus Luke, p. 0295 326 346, sari.luostarinen(a)luke.fi ja erikoistutkija Helena Valve, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 723, helena.valve(a)syke.fi

Policy Brief -katsaus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ’Kestävät käytännöt biokaasutuotannon prosessiketjuissa (KEBIO)’ -hanketta. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Agrinnotech. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.  Hanke päättyy huhtikuussa 2023 ja silloin julkaistaan hankkeen kattava loppuraportti.