Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä

Käynnissä

Toteuttajat

Kela, Fimea, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Rahoitussumma

149 918 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2020–4/2021

Suomalainen yhteiskunta muuttuu, ja muutokset heijastuvat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin ja toimintaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen suuriin taajamiin ovat pakottaneet hakemaan uusia rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja, jotka olisivat kustannuksiltaan kestävällä pohjalla ottaen huomioon julkisen ja yksittäisten kansalaisten talouden. Toisaalta vahvasti etenevä digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset toimintatavat ja palvelujen saavutettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta.

Samaan aikaan myös lääkehoitojen kokonaisuus on murroksessa. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano edellyttää nykyistä parempaa lääkehoitojen kokonaishallintaa ja lääkehoitoprosessien kehittämistä. Kustannussäästöjä etsitään jatkuvasti eri keinoin, mm. vaihtokelpoisista lääkevalmisteista ja lääketaksan kehittämisestä. Uudet, kalliit lääkkeet kasvattavat merkitystään, lääkehoidot yksilöllistyvät ja yhä monimutkaisemmat lääkehoidot siirtyvät laitoksista avohoitoon potilaiden toteutettavaksi. Uudet käyttöön tulevat lääkkeet ovat tyypillisesti hyvin kalliita ja pienelle potilasjoukolle tarkoitettuja. Niiden tehoon ja vaikuttavuuteen liittyy vielä epävarmuutta. Samaan aikaan esimerkiksi biosimilaarien käyttöönotto on Suomessa ollut hidasta, eikä niihin liittyvä säästöpotentiaali ole vielä juuri realisoitunut avohoidossa.

Potilaiden näkökulmasta yhteiskunnan muutokset näyttäytyvät mm. siinä, että heidän oletetaan ja heillä on myös entistä paremmat mahdollisuudet osallistua hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon. Erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat mahdollistaneet omien tietojen tarkastelun ja asioinnin digitaalisesti myös lääkehuollossa, ja koronavirusepidemian myötä digitaalisten ratkaisujen tarve on entisestään lisääntynyt. Rationaalinen lääkehoito tulisi varmistaa riippumatta siitä, mistä kanavasta potilas lääkkeensä hankkii. Haasteena on edelleen ajantasaisen lääkitystiedon puuttuminen, eikä yhä kasvava osa suomalaisista lääkkeiden käyttäjistä ole saanut tietoa lääkkeistään mistään tietolähteestä ja hoitoon sitoutumisen ja omahoidon ongelmat ovat edelleen yleisiä.

Osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää toimivilla apteekeilla on keskeinen asema lääkkeiden rationaalisen käytön edistämisessä ja kustannusten hillinnässä. Apteekkien tehtävänä on huolehtia toimialueensa väestön tarpeiden mukaisesti lääkkeiden saatavuudesta ja edistää niiden turvallista ja rationaalista käyttöä. Apteekit toteuttavat lääkkeiden suorakorvausmenettelyn ja siihen liittyen lääkevaihdon ja hintaneuvonnan. Apteekit voivat tarjota terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyviä palveluita sellaisessa muodossa ja laajuudessa, joka tukee apteekkien perustehtävää.

Etenkin väestön ikääntyminen on tuonut mukanaan lisääntyvää monisairastavuutta, joka on johtanut monilääkityksen ja erilaisten lääkehoidon ongelmien sekä riskien lisääntymiseen ja kasautumiseen. Lääkehoitojen ennakoivaan riskienhallintaan on pyritty löytämään erilaisia keinoja, muun muassa lisäämällä Terveysportin lääketietokannassa olevia sähköisiä riskienhallintatyökaluja, jotka ovat käytettävissä tietokannan hankkineissa organisaatioissa. Samanaikaisesti lääkemääräysten voimassaoloaikaa on pidennetty kahteen vuoteen, mikä voi johtaa lääkehoidon seurannan heikkenemiseen. Lisäksi kokonaiskuvan saaminen potilaan käytössä olevista lääkkeistä on haasteellista, koska ajantasaista automaattisesti muodostuvaa lääkityslistaa ei ole käytössä. Kansainvälisesti on kertynyt runsaasti tutkimusnäyttöä järjestelmälähtöisistä lääkehoidon ongelmista, joista syntyy vältettävissä olevia kustannuksia. Näiden suuruutta ei ole Suomessa tutkittu.

Selvityksen päätavoitteena on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan toimeksiannon mukaisesti tarkastella lääkkeiden hintakilpailun aktivointia ja lääkkeiden käyttäjien odotuksia apteekkitoiminnalle. Hanke jakautuu kahteen toisiaan täydentävään työpakettiin. Näistä ensimmäisessä tarkastellaan patenttisuojan menettäneiden lääkevalmisteiden hintakilpailun, lääkemarkkinoiden keskittyneisyyden ja kalliiden lääkkeiden jakelujärjestelmää kehittämistarpeita. Toisessa työpaketissa tarkastellaan apteekkien tehtävien ja toiminnan kehittämistarpeita lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta.

Ota yhteyttä:

tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen, Kela, p. 050 408 7137, etunimi.sukunimi(at)kela.fi

Lääkkeiden hintakilpailu ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle Yleinen

Yhteyshenkilö ministeriössä