Hankkeen perustiedot
Kesto: 3/2023–12/2023
Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä hyökkäyssota nosti ydinasepelotteen sekä ydinaseiden mahdollisen käytön kansainvälisen turvallisuuden ja julkisen keskustelun ytimeen. Aihealue on tullut voimalla myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asialistalle. Reaktiona Venäjän sotatoimiin Ukrainassa Suomi päätti toukokuussa 2022 hakea Nato-jäsenyyttä. Ydinaseet olivat yksi Suomen päätökseen vaikuttaneista tekijöistä. Venäjän hyökkäys osoitti, miten ydinasevaltio voi hankkia itselleen toimintavapautta sellaista maata vastaan, jonka suojana ei ole ydinsateenvarjoa.
Muun muassa tätä vajetta Suomi pyrkii Nato-jäsenyydellä paikkaamaan. Suomen ydinasepoliittinen fokus on tähän mennessä ollut ennen kaikkea ydinaseriisunnassa ja -valvonnassa. Nato-jäsenyys kuitenkin tuo ydinasepelotteen osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arkipäivää. Naton jäsenenä Suomen tulee päättää omasta panoksestaan sotilasliiton ydinasepolitiikkaan. Ydinasepolitiikka ja -pelote ovat aihealueita, joista Suomella on verrattain paljon opittavaa. Kansallisesta ydinaseisiin liittyvästä osaamisvajeesta on puhuttu vuosia ennen Nato-jäsenyyden ajankohtaistumista.
Ulkopoliittisen instituutin ja Tampereen yliopiston tutkimusprojektin pyrkimyksenä oli vahvistaa kansallista ymmärrystä ja osaamista Naton ydinasepelotteesta ja Suomen kaltaisen ydinaseettoman valtion mahdollisista rooleista liittokunnan ydinasepolitiikassa.
Hanke pureutui liittokunnan ydinasepolitiikan perusteisiin ja siihen liittyvään päätöksentekoon, mukaan lukien liittolaisten vaihteleviin näkemyksiin ydinaseiden roolista Naton pelotteen ja puolustuksen kokonaisuudessa. Siinä myös hahmotettiin Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia ydinasepoliittisia valintoja ja vastuita sekä analysoitiin, miten jäsenyys mahdollisesti vaikuttaa Suomen ydinaseriisunta- ja valvontapolitiikkaan. Tutkimus näkee Naton ydinasepolitiikan sekä Suomen kansalliset toimet osana laajempaa kansainvälistä ydinasejärjestystä ja siihen liittyvää asevalvonta-arkkitehtuuria, jotka molemmat ovat tällä hetkellä huomattavassa muutoksessa.
Hankkeen julkaisut:
Ota yhteyttä:
Johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti, p. 050 355 8845, etunimi.sukunimi(at)fiia.fi
