Haku

Naton ydinasepelotteen periaatteet ja suuntaviivat Naton ydinasepelote perustuu Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan ydinaseisiin. Kaikki Naton jäsenmaat voivat halutessaan osallistua Naton ydinasepelotteen suunnitteluun, ja vain Ranska on jät...

Miten siviilivalmius ymmärretään ja järjestetään eri maissa? Siviilivalmius voidaan nähdä prosessina tai tilana, jolla yhteiskunta vastaa kohtaamiinsa uhkiin ei-sotilaallisin keinoin. Kansainvälisesti käsitettä käytetään vähän: ylikansallisista jä...

BETWEEN CHANGE AND CONTINUITY: Making Sense of America’s Evolving Global Engagement This report investigates the evolution of America’s global engagement. In particular, it examines both the longer-term trends and the more immediate dynamics that ...

Vuonna 2023 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Sivun sisältöä päivitetään. Hankekuvaus lisätään sivulle, kun sopimus on allekirjoitettu. Hankk...

30.1.2024 | Suomella on useita mahdollisia tapoja osallistua Naton ydinasepelotepolitiikkaan. Näin todetaan 30. tammikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan Naton jäsenet osallistuvat liittokunnan ydinasepolitiikkaan vaihtelevin panostuksin, mikä antaa Suomellekin valinnan mahdollisuuksia.

13.2.2023 | Naton ydinasepelote ja sen vaikutukset Suomelle Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Tampereen yliopisto Rahoitussumma 98 900 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–12/2023 Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä hyökkäyssota nosti ydinas...

16.6.2023 | "Liittokunnan ydinasesuorituskykyjen tarkoituksena on rauhan säilyttäminen, ehkäistä Naton painostamista ja estää aggressiota. Nato pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että se joutuisi käyttämään ydinaseita. Pelotteen uskottavuus edellyttää kuitenkin osoitettua kykyä ja valmiutta käyttää ydinaseita. Tätä varten Nato harjoittelee ydinaseiden käyttöä ja viestii aikeistaan mahdollisille vastustajille”, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Jyri Lavikainen.

16.6.2023 | POLICY BRIEF 2023:25 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana v altioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löst...

2.11.2023 | Vaikka siviilivalmius on olennainen osa kriiseihin varautumista, käsitteenä se ei ole maailmalla vielä laajassa käytössä. Siviilivalmiuden kehittäminen ja määrittely Suomessa kaipaa rohkeita linjanvetoja, mutta myös verrokkimaista johdettavien oppien ja siviilivalmiuden kansainvälisten merkitysten huomiointia. Tuoreessa Policy Brief -vertailussa tarkastellaan järjestämistä ja sisältöä yhdeksässä verrokkimaassa sekä EU:ssa, Pohjoismaiden Neuvostossa ja Natossa.

2.11.2023 | POLICY BRIEF 2023:37 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

2.11.2023 | POLICY BRIEF 2023:37 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

4.9.2023 | Muuttuva ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta? Suomen osallistuminen kriisinhallintatoimiin Afganistanissa 2002-2021 sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen 31.08.2023 | Hankkeen loppuseminaari Anisa Doty, Saila Tykkyläinen, Juha Pyykönen, Tapio ...

4.9.2023 | Litteraation numero: 103161/113 Äänitteen nimi: Hyva kysymys 29 master 1 Äänitteen kesto: 34 min Litteroitu: Tutkimustie Oy 30.08.2023 Puhujien merkinnät: Matti Keränen Tapio Koskimies Markus Malila Pekka Toveri Muut merkinnät: (-) Pois jäänyt san...

18.1.2023 | POLICY BRIEF 2023:4 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

13.2.2024 | POLICY BRIEF 2024:3 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

6.5.2020 | Pohjois-Eurooppa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Helsingin yliopisto/Aleksanteri-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pietarin valtionyliopisto (alihankkija) Rahoitussumma 199 946 € Ha...

29.4.2022 | Äänitteen kesto: 30 min Litteroitu: Tutkimustie Oy 25.4.2022 Puhujien merkinnät: Ville Jyri Eeva Muut merkinnät: ... Puheenvuoro jää kesken, jatkaa puheenvuoroa (-) Pois jäänyt sana tai sanan osa (--) Pois jäänyt jakso (sana) Epäselvä sana tai jak...

29.4.2022 | Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän Pohjois-Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla olevia periaatteita ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää Pohjoismaihin 2010-luvun alusta vuoteen 2021.

3.9.2019 | Ydinaseet ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa. Ydinasepelotteen merkityksen korostuminen on kytköksissä kiristyneeseen suurvaltakamppailuun, alueellisiin turvallisuusjännitteisiin sekä teknologiseen kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmän sodan kaltaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, koska ydinasepolitiikkaan liittyvä toimintaympäristö on moninapaisempi kuin ennen.

Good decisions are based on well-researched information The Government's research activities provide information for government decision-making and policy formulation. Read more about what we do Current issues 29.1.2026 | 9:00 Study: Russia’s infl...