Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan suomalaisten jakavan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin periaatteet: kattavat hyvinvointi-, koulutus-, sosiaali-, terveys- ja kulttuuripalvelut, avoin yhteiskunta jota leimaa sosiaalinen liikkuvuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Useat hallitusohjelman teemat ovat vahvasti edustettuina strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamissa hankkeissa ja niissä on jo runsaasti tuotettu tematiikkoihin liittyvää tietoa ja politiikkasuosituksia.
Tasa-arvoinen yhteiskunta – (Equa) -ohjelma nimensä mukaisesta luotaa tasa-arvon tilaa Suomessa, tutkii eriarvoisuutta tuottavia mekanismeja ja selvittää ja keinoja rakentaa tasa-arvoisempi yhteiskunta. ”Suomi tasa-arvon kärkimaaksi”, vaatii Rinteen hallitusohjelma. Tietä kohti kärkimaata viitoittaa hallituksen lupaama tasa-arvo-ohjelma. Tienviittoja tarjoavat myös Equa –ohjelman kuusi konsortiota.
Englantilainen taloustieteilijä Anthony Atkinson (1944–2017) totesi, että eriarvoisuudet ovat pesiytyneet sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Eriarvoisuuksien selvittämiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi Atkinson vaatii kaikkien politiikkalohkojen tarkastelua ja niihin liittyviä korjaavia toimenpiteitä. Tällainen laaja-alainen lähestymistapa on niin hallitusohjelman kuin useimpien STN –hankkeidenkin lähtökohta.
Hallitusohjelma vaatii, että Suomen koulutus- ja osaamistason on oltava maailman kärkeä. Tämä merkitsee myös sitä, että ketään ei jätetä vajavaisen koulutuksen varaan. Pienen kansakunnan voimavara on osaava väestö. Investoinnit varhaiskasvatukseen ja peruskouluun ovat tuon voimavaran edellytys. Näitä edellytyksiä luodataan ChildCare and OmaLinja -konsortioissa.
Varhaislapsuuteen ja varhaiskasvatukseen keskittyvä ChildCare selvittää tasa-arvon toteutumista päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Näissä palveluissa on merkittäviä kuntien välisiä eroja, mitkä puolestaan vaikuttavat alueellisiin, sosioekonomisiin ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. ChildCare liittyy kiinteästi hallitusohjelman tavoitteeseen edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä, mikä tavoite viimeaikaisten syntyvyyslukujen valossa on entistäkin tärkeämpi.
OmaLinja-hanke taas jatkaa siitä, mihin ChildCare lopettaa. Siinä missä ChildCare keskittyy varhaiskasvatukseen, OmaLinja tuottaa peruskoulua koskevaa tutkimusta. OmaLinja tuottaa myös toimenpideohjelman, jolla pyritään tukemaan siirtymää peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Tuohon nivelvaiheeseen liittyvä koulutusvalinta nimittäin on ihmisen tulevaisuuden kannalta ehkä tärkein valinta. Koulutuksen tyssääminen peruskouluun on yhteydessä työttömyyteen, matalaan tulotasoon, taloudelliseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.
WeAll-konsortion tutkimuksen kohteena on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä, mikä teema julkilausutaan myös hallituksen tavoitelistauksessa. Hallituksen erityisenä tavoitteena on helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. WeAll tuottaa tietoa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia tukevista toimista analysoimalla työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista.
”Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ohjaa kaikkea hallituksen päätöksentekoa”, julistaa hallitusohjelma. Tematiikka on keskeinen TITA- ja WIP-hankkeissa. Edellinen selvittää eriarvoisuuden ilmenemismuotoja (tulot, varallisuus, koulutus, terveys, hyvinvointi) ja millaisia askelmerkkejä tulisi olla koti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Työhön, tuloihin ja koulutuksen periytymiseen liittyvät eriarvoisuuden muodot ovat esillä WIP-konsortion tutkimuksen keskiössä. WIP tarkastelee sosiaalipolitiikan rahoitusta, uudelleenjakavuutta ja vaikutuksia mitä tulee köyhyyteen, tulonjaolliseen eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisten asemien periytyvyyteen sukupolvelta toiselle.
Hallitusohjelma tunnistaa myös kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset ja asettaa tavoitteekseen kulttuurin positiivisten vaikutusten lisäämisen. Kulttuurinen tasa-arvo on osallisuutta yhteiseen sivistysperintöön. Tämä on lähtökohta Artsequal-konsortiossa, joka tutkii, millä tavoin taide, taidekasvatus ja kulttuuripalvelut lisäävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia Suomessa.
Niin hallitusohjelman kuin EQUA –ohjelmankin julkilausumaton perusvire tulee Aristoteleeltä. Ihminen, joka ei ole yhteisönsä jäsen on joko peto tai jumala. Petoja tuskin halumme olla ja jumalia emme ole. Olkaamme siis ihmisiä. Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia ja STN-tutkimuksella paljon sovellettavaa tietoa tämän päämäärän saavuttamiseksi. Päämäärään tosin on matkaa niin hallitusohjelman kirjauksista kuin tutkimuksen tuloksistakin.
Teksti: professori Olli Kangas, Turun yliopisto
