Suomessa on ollut monia hyviä kiertotaloutta koskevia pilottihankkeita. Parhaiden käytäntöjen laajentaminen on kuitenkin ollut tuskallisen hidasta. Miksi? Usein asiaa perustellaan seuraavasti: ei ole kysyntää ja nykyinen lainsäädäntö ei salli.
Väitteet heijastavat sitä, että vaikka kiertotalous on aiheena jatkuvasti keskustelussa, toimintaympäristö ei ole muuttunut riittävästi. Jotta kiertotalous toteutuisi laajasti, tarvitsemme lisää muutoksia lainsäädäntöön, nopeutettua teknologiakehitystä ja todellisia liiketoiminnan ajureita.
Kiertotalouden laajentamiseksi meidän on:
- asetettava oikeat tavoitteet,
- poistettava materiaalien tai tuotteiden uudelleenkäytön esteet vaarantamatta ihmisten terveyttä ja ympäristöä sekä
- nopeutettava muutosta muilla ajureilla kuin lainsäädännöllä.
EU on asettanut kierrätysasteille tavoitteet, mutta kierrätys ei tarkoita kiertokulkua. Tavoitteita tarvitaan tuotteiden tai materiaalien uudelleenkäytön velvoittamiseksi. Varhaisia esimerkkejä ovat ns. kertakäyttömuovin direktiivi (SUP) ja tuleva akkuasetus, joissa vaaditaan kierrätetyn materiaalin pakollista käyttöä.
Lainsäädäntötoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä teollisuuden mahdollisia haasteita velvoitteidensa täyttämisessä testataan tulevina vuosina. Samanlaiset tavoitteet voidaan toteuttaa myös muilla aloilla. Lainsäädännöllä asetettuja tavoitteita tulisi kuitenkin pitää vähimmäistoimenpiteinä. Kaupungit, yritykset ja muut organisaatiot kannustetaan asettamaan kunnianhimoisempia tavoitteita, mikä voi olla tärkeä erottautumiskeino.
Etusijalla ihmisten ja ympäristön turvallisuus
Viime aikoihin asti tuoteasetuksissa ja -standardeissa on keskitytty tuotteiden suorituskykyyn ja turvallisuuskysymyksiin, jotka ovat saattaneet asettaa ylitsepääsemättömiä esteitä materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäytölle ja kierrätettyjen materiaalien käytölle. Tällaiset esteet tulisi poistaa, esimerkiksi purkupaikoilta peräisin olevan rakennusmateriaalin uudelleenkäyttöä varten. Tämä on mahdollista asettamalla puretuille tuotteille standardit, jotka vastaavat uusia tuotteita, joilla on CE-merkintä. Asiaa tutkitaan parhaillaan Purkumateriaalien kelpoisuus -nimisessä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa.
Kiertotaloutta ei pitäisi edistää ympäristön ja ihmisten terveyden kustannuksella. Yksittäisten kemikaalien arvioinnin lisäksi saatamme tarvita uusia arviointimenetelmiä monimutkaisemmille tuotteille, kuten kierrätetyille materiaaleille, jotka sisältävät usein useita kemikaaleja, joilla on erilaiset huuhtoutumiseen vaikuttavat ominaisuudet ja biosaatavuus.
Sen lisäksi tarvitsemme enemmän tietoja jätejakeista. Vuonna 2019 tehty VN TEAS -tutkimus on osoittanut, että viranomaiset tarvitsevat ohjeita ja tietoja jätevirtojen vaarallisista aineista päätöksenteon tueksi. Vaarallisten aineiden hallinta kiertotaloudessa edellyttää avointa tietoa kemikaaleista. Tiedon on oltava osapuolten saatavilla tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa, tuotteen valmistuksesta käyttöiän loppuun saakka.
Tarvitsemme useita samanaikaisia muutoksia
Kiertotaloudesta ei tule uutta talousmallia, jos luotamme vain lainsäädäntöön ja hallituksen valvontaan. Normaaleja markkinataloussääntöjä sovelletaan edelleen, eli tuotteiden, jotka on kierrätetty tai kunnostettu uudelleen, on oltava hyviä tuotteita kohtuulliseen hintaan. Näin ei ole välttämättä nyt. Tämän vuoksi investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen koko ekosysteemin kilpailukyvyn parantamiseksi ovat välttämättömiä. Tämä sisältää muun muassa älykkäät keräys- ja lajitteluratkaisut, molekyylitason kierrätysratkaisut, tuotekehityksen uusille sovelluksille, uuden liiketoimintamallin ja toimitusketjun kehittämisen.
Toimitusketjuja voidaan kehittää raaka-aineiden saatavuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tässä materiaalien saatavuutta ja niiden sisältöä jäljittelevillä ja ennakoivilla digitaalisilla ratkaisuilla on tärkeä rooli. Tällä hetkellä erilaisia jäljitysstrategioita testataan. Jäljittäminen voi perustua joko fyysiseen jäljittämiseen leimojen tai laitteiden avulla, lohkoketjuun perustuvaan tiedonkeruutapaan tai digitaaliseen materiaalipassiin. On todennäköistä, että tarvitsemme erilaisia strategioita tai strategioiden yhdistelmää eri teollisuudenaloille.
Kysynnän puolelta tarvitaan kriittistä massaa ja mittakaavaetuja. Tämä voidaan saavuttaa aluksi taloudellisella tai muulla kuin valtion tuella. Innovatiiviset julkisen ja yksityisen sektorin sopimukset, kuten vihreät sopimukset ja vihreät hankintajärjestelyt ovat myös tärkeitä. Tarvitsemme kuitenkin loppukäyttäjien kysyntää, jos haluamme kestävän siirtymisen kiertotalouteen. Jatkuva koulutus ja tietoisuuden lisääminen kaikilla tasoilla ovat välttämättömiä.
Kiertotalouden laajentaminen ei ole vain hyvän tahdon ja kunnianhimoisen tavoitteen asettamisen asia. On paljon käytännön ongelmia, jotka on ratkaistava ja jotka edellyttävät kaikkien yhteisiä ponnisteluja.
Suomessa on juuri tehty periaatepäätös Kiertotalouden edistämiseksi. Lausuntoja voi antaa 8.3.2021 asti. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=1fcdb585-63c3-4d8e-bd46-2cecce815e01&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744
Teksti: Ying Zhu, Kiertotalous liiketoimintajohtaja, Ramboll Finland Oy, ying.zhu(at)ramboll.fi
Pääkuva: Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus
Pikkukuva: Ramboll. Singaporen Kampung Admirality -senioritalon projekti on suunniteltu kiertotalouden periaatteet huomioiden. Kohde on toteutettu Singapore Housing and Development Boardin ja Rambollin yhteisprojektina.
