Viestintä on keskeinen vihreän talouden haaste Suomessa. Näin voidaan päätellä viime syyskuussa julkaistusta 80 maan GGEI-vertailusta, jossa valtiot asetettiin paremmuusjärjestykseen kahdella vihreää taloutta kuvaavalla mittarilla.
Suomi sijoittui kolmanneksi Ruotsin ja Norjan jälkeen, kun mittarina käytettiin vihreän talouden tilaa kuvaavaa vertailuarvoa, joka oli koostettu 32 indikaattorista. Indikaattorit ilmensivät laajasti ympäristön tilaa, investointeja, talouden energia- ja materiaalitehokkuutta sekä poliittista aloitekykyä.
Sijoituksemme putosi kymmenenneksi, kun mittarina oli kansainvälisille asiantuntijoille tehty kysely, jolla kartoitettiin mielikuvia vihreän talouden kehittämisestä eri maissa. Mielikuvavertailun voiton vei Saksa.
Mielikuvia ei kannata sivuuttaa kevyesti, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten houkutteleviksi investointikohteiksi eri maat mielletään. Tämän takia viestintä on tärkeää vihreän talouden kehittämisessä. Suomelle viestintä on erityisen tärkeää, jotta mielikuvat saataisiin paremmin vastaamaan todellisuutta. Ylimaireaan mainostamiseen tai suoranaiseen viherpesuun ei silti pidä sortua, sillä tietoyhteiskunnassa valheella on yleensä lyhyet jäljet.
Indikaattoreiden tunnistamisesta niiden hyödyntämiseen
Indikaattoreiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on luonteva keino maakuvan kirkastamiseen. Oikein valitut ja ymmärrettävästi esitetyt indikaattorit auttavat keskustelemaan vihreän talouden vipukohdista, mutta myös pikaista hoitoa vaativista kipukohdista ja kroonisista pitkäaikaisvaivoista. Oleellinen kysymys on se, millaisten indikaattoreiden avulla keskustelua herätellään.
Suomen oloihin soveltuvia vihreän talouden indikaattoreita kehitettiin viime vuonna päättyneessä VireAvain -hankkeessa. Hankkeessa käytiin läpi suuri joukko erilaisia mittareita. Tiedon saatavuuden, sidosryhmänäkemysten ja asiantuntija-arvioiden perusteella valikoitiin 20 käyttökelpoisinta avainindikaattoria. Hankkeen päätyttyä luonnonvara-alan tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto LYNET julkaisi indikaattorit helppokäyttöisenä verkkoversiona.
Viestinnästä vuoropuheluun
VireAvain-hankkeen kokemuksia vihreän talouden indikaattoreiden kehittämisestä on arvioitu äskettäin ilmestyneessä erillisessä tutkimuksessa. Myös sen perusteella indikaattoriviestintään tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Pelkkä yksisuuntainen tiedonvälitys ei kuitenkaan riitä. Sen lisäksi tarvitaan vuorovaikutteista viestintää, jossa indikaattoreiden kehittäjät ja ylläpitäjät saavat jatkuvaa palautetta sidosryhmiltä.
Vuorovaikutteinen ja tiedon loppukäyttäjiä aidosti osallistava indikaattoriviestintä ei onnistu ilman riittäviä resursseja. Valitettavan monien indikaattorikokoelmien kohtalona on ollut painua unohduksiin koko lailla heti, kun suurella vaivalla kootut indikaattorit on saatu julkaistua. Hetkittäinenkin huomio voi toki olla hyödyllistä, jos se esimerkiksi nostaa oleellisina pidettyjä ilmiöitä päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Täysimittainen hyöty indikaattoreista saadaan kuitenkin irti vasta pitkäjänteisen seurannan pohjalle rakentuvassa keskustelussa.
Teksti: Jari Lyytimäki
Kuvituskuva: Suomi-kuvapankki, Mohammed Alfaraj
