Blogi: Tieto käyttöön!

Kunnat profiloituvat kestävyyteen

Emma Terämä Kaisa Schmidt-Thomé Julkaisupäivä 28.11.2019 13.36 Blogit

kestävän kehityksen tavoitteet logoKestävä kehitys on kuntien johtamisen ytimessä vaikkei sitä siksi kutsuttaisi.

Kun Suomi ensimmäisten YK:n jäsenmaiden joukossa kesällä 2016 esitteli raporttinsa tavoitteiden kansallisesta toimeenpanosta, siinä todettiin, että kunnat ovat muun muassa peruspalvelujen ja maankäyttöratkaisujen kautta keskeisessä roolissa Sustainable Development Goals (SDG) eli kestävän kehityksen tavoitteiden laaja-alaisessa toteuttamisessa.

Haastoimme edustavan joukon suomalaisia kaupunkeja ja kuntia määrittelemään paikallisesti tärkeimmät kestävän kehityksen tavoitteet eli viemään kestävän kehityksen strategisen kehittämisen keskiöön. SDG-viitekehykseen perustuvassa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan KESTO-hankkeessa, joka ei tuota raskaita raportointivelvoitteita, autamme kaupunkeja keskittymään kestävyysmuutoksen kannalta tärkeimpiin asioihin.

Edistysaskeleet kuntien kestävän kehityksen työssä liittyvät mm. verkostoitumisen tuomaan lisäarvoon ja kasvaneeseen kunnianhimoon. Huomasimme, että poikkihallinnollinen ote kunnissa on vahvistumaan päin. Jälkimmäisestä kertoo esimerkiksi se, että varsinaisia kestävän kehityksen strategioita laaditaan nykyään vähemmän. Kestävyys nähdään siis valmiiksi tärkeänä osana jokapäiväistä tekemistä ja sen johtamista.

Havainnollistaaksemme kuntien onnistumisia ja haasteita kestävään kehitykseen tarvittavista toimista, rakensimme kuntien kanssa keräämämme materiaalin pohjalta visuaalisesti houkuttelevat Kuntakortit. Pareittain koostetut Kortit näyttävät, mitkä asiat nousivat esiin, kun keskustelimme poikkihallinnollisesta kestävän kehityksen työstä ja teimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteista paikallistason nostoja. 

Ei ole kahta samanlaista! Parit on muodostettu perustuen samankaltaisuuksiin SDG-indikaattorien valossa. Taustalta löytyy niin yhteneväisyyksiä kuin eroja kuntien organisaatiossa, tavassa toimia ja toimeenpanna kestävää kehitystä. Parien lisäksi koko kortisto muodostaa kuntien ja kaupunkien tiiviin vertailuryhmän, missä otsikoittain voi löytää olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja jaettuja haasteita. Sisällöllisesti kortit on jaettu seitsemään osaan: Indikaattorikuvaaja, Avainluvut, Osallisuus verkostoissa, Johtaminen, Osallisuus, Kehityskohteet ja Yhdistävät tekijät. Korttien kuusi kuntaparia satunnaisessa järjestyksessä ovat:

KEMI – KOTKA
TURKU – VANTAA
LAHTI – TAMPERE
VAASA – TUUSULA
LOHJA – PIRKKALA
ESPOO – LAPPEENRANTA.

Monet hankekunnat tunnistivat sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä tavoitteita, jotka keskittyvät erityisesti eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja ennalta ehkäisemiseen. Myös yhteisöllisyyden ja osallisuuden, toisin sanottuna “me-hengen” lisääminen koettiin tärkeäksi teemaksi ja liittyvän olennaisesti eriarvoisuuden vähentämiseen.

Hiilineutraalisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä näkyvät selvästi hankekuntien itse esiin nostamissa esimerkeissä. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilineutraalisuuden edistämisen lisäksi kunnissa ymmärretään kestävän ruoantuotannon ja vastuullisen kuluttamisen kehittämisen tärkeys. 

Kolmas korostuva teema on kasvu. Pitovoiman lisääminen ja kaupungin koon pienenemisen hyväksyminen ovat tärkeitä aiheita pienemmille kunnille, kun taas isommassa kaupungissa olennaista on kasvun hallinta. Myös työpaikkojen lisääminen ja liikenteen kehittäminen liittyvät muiden teemojen ohella kaupungin kasvuun tai kasvutoiveisiin. Suurempien kaupunkiseutujen ympäryskuntien toiveet kytkeytyvät niin sujuvan työmatkaliikenteen toteuttamiseen kuin profiloitumisen ja edukseen erottautumisen haasteisiin. 

Olemme havainneet, että kaupunkien strategisen työn aikajänne on kestävän kehityksen näkökulmasta usein liian lyhyt, vain muutaman vuoden mittainen. Pitkän tähtäimen työn vaikeus liittyy myös hallinnon ja politiikan erilaisiin rytmeihin: pitkäjänteisen virkatyönä tehtävän valmistelun, toteuttamisen ja seurannan läpiviemisen pitäisi kunnallisen päätöksenteon sopia vaalisyklien kanssa saumattomasti yhteen. 

Valloilla oleva ymmärrys kestävästä kehityksestä on, että sitä tulee edistää teemoittain ja toimialoilla kattavasti ja toisiaan tukien. Ei siis ole enää vain luontoa tai vain tasa-arvoa kunnioittavaa kestävää kehitystä, vaan talouden ja ympäristön kestävän kehityksen edellytys on, että toimet ovat sosiaalisesti ja yhteiskunnassa laajasti hyväksyttävissä. Tähän osuuteen keskittyy hankkeen toisessa osiossa kunnista vielä viisi: Kemi, Lohja, Tampere, Turku ja Tuusula. Seuraamme ja tuemme heidän työtään huhtikuun 2020 loppuun, jolloin KESTO-hanke julkaisee loppuraporttinsa.

Tsemppiä ja ennakkoluulotonta mieltä kaikille kestävyyden edelläkävijäksi halajaville!

Teksti: Emma Terämä, Suomen ympäristökeskus ja Kaisa Schmidt-Thomé, Demos Helsinki

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita