Blogi: Tieto käyttöön!

Sääntely – taakka vai kannuste innovaatiotoiminnalle?

Vesa Salminen Kirsti Vilén Julkaisupäivä 20.11.2019 15.38 Blogit

lakikirja ja silmälasitSääntely voi vaikuttaa innovaatioiden kehittämiseen ja leviämiseen monella tavalla. Kiinnostus sääntelyn hyödyntämiseen innovaatiotoiminnan kannusteena ja keinona vaikuttaa markkinoiden kehitykseen onkin kasvussa. Euroopan komissio on ottanut vuonna 2016  käyttöön säädösten valmistelussa ja vaikutusarvioinneissa ns. innovaatioperiaatteen (Innovation Principle) ja sitä tukevan työkalupakin. Samoin OECD on nostanut aiheen merkitystä esille.

Tanska, Iso-Britannia, Alankomaat, Singapore ja Ruotsi miettivät kukin tahoillaan, miten valjastaa sääntely paremmin kilpailukyvyn edistämiseen ja innovaatiotoimintaan kannustamiseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa Iso-Britannian innovaatiomyönteisiä sääntelyn kokeiluja rahoittanut Regulators’ Pioneer Fund tai Ruotsissa vuonna 2018 perustettu komitea, jonka tehtävänä on mm. tunnistaa teknologiseen kehitykseen ja innovaatioihin liittyviä sääntelyn haasteita ja mahdollisuuksia (KOMET). Työ-ja elinkeinoministeriön virkamiesraportti Innovaatiopolitiikan lähtökohdat korostaa innovaatiomyönteisen sääntelyn merkitystä osana innovaatiopolitiikan keinovalikoimaa.

Helppoa sääntelyn kehittäminen innovaatiomyönteiseksi ei kuitenkaan ole. Sääntelyn ja innovaatioiden suhde on monimutkainen ja vuorovaikutteinen. Suhde voi olla myönteinen tai kielteinen – tai jopa molempia samaan aikaan. Lisäksi sääntelyn ja innovaatiotoiminnan aikajänteet ovat usein hyvin erilaisia. Tutkittu tieto siitä, millainen tai miten sääntely parhaiten tukee innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen pääsyä markkinoille, on melko niukkaa ja hajanaista.

Yksittäisistä esimerkeistä löytyy jonkin verran tutkimustietoa. Telemarkkinoiden sääntelyn (ja sen purkamisen) merkitys Nokian nousulle ja sitä kautta koko Suomen talouskasvulle tunnetaan hyvin. Tuoreita esimerkkejä sääntelystä, jossa innovaationäkökulma huomioitu, ovat liikennepalvelulaki ja sote-tiedon toisiokäyttöä koskeva laki. Liikennepalvelulaki mahdollistaa digitalisaation ja uusien liiketoimintallien käyttöönoton liikennesektorilla (esim. MaaS). Toisiokäyttöä koskeva laki puolestaan mahdollistaa arvokkaiden sote-tietoaineistojen paremman hyödyntämisen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Näiden lakien todelliset vaikutukset innovaatiotoiminnalle selviävät myöhemmin, mutta ainakin säädösten valmistelussa innovaationäkökulma on ollut vahvasti mukana alusta asti.

Innovaatiomyönteisen sääntelyn edistäminen edellyttää parempaa tietoa, osaamista sekä uusia välineitä mm. innovaatiovaikutusten arvioinnin tueksi. Maaliskuussa 2020 valmistuva, valtioneuvoston tilaama selvitys pyrkii osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Hankkeessa analysoidaan innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa sekä tunnistetaan innovaatiomyönteisen sääntelyn käytäntöjä ja kokemuksia Suomesta ja verrokkimaista.

Myös meneillään oleva Suomen EU-puheenjohtajakausi antaa mahdollisuus sukeltaa syvemmälle tähän teemaan, kun työ- ja elinkeinoministeriö järjestää Helsingissä 3.12. konferenssin ”The Innovation Principle – Developing an innovation-friendly legislative culture”.  Lisätietoja konferenssin sivuilta http://innovationprinciple2019.fi/.

Teksti: Kirsti Vilén, työ- ja elinkeinoministeriö, kirsti.vilen(at)tem.fi, @kirstivilen ja Vesa Salminen, 4FRONT Oy, vesa.salminen(at)4front.fi, @ves4lmi

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita