Työelämään tutustumisjaksolla (TET-jakso) yläkouluikäiset nuoret tutustuvat työelämään valitsemassaan tai heille osoitetussa työpaikassa aikuisen ohjauksessa. TET-jakso kuuluu osaksi koulunkäyntiä, eikä siitä näin ollen makseta palkkaa. Joskus TET-jakso suoritetaan myös omassa koulussa, esimerkiksi ruokalassa, tai toisen asteen oppilaitoksessa. Monelle TET-jakso on ensimmäinen kosketus työelämään.

TET-jaksojen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään työn merkitys oman elämänsä sekä yhteiskunnan kannalta. Lisäksi TET-jaksojen tulisi edistää oppilaan taitoa tunnistaa opiskeltavien oppiaineiden merkitys tulevien opintojen sekä työelämän ja työllistymisen kannalta.

TET-jaksojen historia pohjautuu vuonna 1979 Airiston Nuorkauppakamarin käynnistämään Koulusta työelämään -hankkeeseen, jonka johdosta koululaisille järjestettiin työpaikkaharjoitteluita eri puolilla Suomea. Sittemmin TET-jaksoista on tullut vakiintunut osa jokaisen peruskouluikäisen nuoren koulunkäyntiä. Vaikka TET-jaksot koskettavat varsin laajasti yläkouluikäisiä nuoria, on niiden toteuttamisesta, seurannasta sekä kokemuksista toistaiseksi melko vähän tutkimustietoa. (Kts. Lahtinen 2019 toim.; Tuukkanen 2019.)

Nyt käynnissä olevassa TETTI-hankkeessa tutkitaan TET-jaksojen toteutusta moninäkökulmaisesti ja tarjotaan tietoja, jolla luodaan pohjaa valtakunnallisille kehittämistoimille ja työelämään tutustumisjaksojen potentiaalin paremmalle hyödyntämiselle.

Selvitys tehdään valtakunnallisella tasolla ja siinä huomioidaan alueiden väliset erot. Hankkeeseen on valittu 16 eri aluetta, joilta aineistoa kerätään. Hanketta toteuttavat yhteistyössä MDI Public Oy, Nuorisotutkimusseura ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.   

TET-jaksojen toteuttamisen tavoissa on eroja

TET-jaksojen kesto vaihtelee alueellisesti. Osa nuorista pääsee tutustumaan työelämään jo seitsemännen luokan lyhyessä työharjoittelussa. Hyvin usein tämä tarkoittaa käytännössä avustavia tehtäviä koulun ruokalassa. Poikkeuksiakin on; joskus oppilaat hakevat TET-paikkaa koulun ulkopuolelta. Kaikissa kouluissa ei ole TET-jaksoa seitsemännellä luokalla. Suurimmat erot tulevat kuitenkin yhdeksännen luokan työelämään tutustumisjaksoissa. Toisilla alueilla sen kesto on yhden viikon, toisilla alueilla kaksi viikkoa.

Työelämään tutustuminen tukee nuoria pohtimaan myös peruskoulun jälkeisiä koulutusvaihtoehtoja. TET-jaksot kytkeytyvät siis keskeisesti nuorten koulutus- ja uravalintoihin. TET-jaksot voivat olla myös tapa purkaa työelämässä voimassa olevaa sukupuolisegregaatiota ja nuoria tulisikin tukea tekemään valintojaan ennakkoluulottomasti. 

Käytännössä suurin osa nuorista hankkii TET-paikan itsenäisesti. Tämä voi asettaa nuoria eriarvoiseen asemaan sen mukaan, minkälaista tukea nuorella on saatavilla ja minkälaiset verkostot lähipiiristä löytyvät. Alueiden väliset erot vaikuttavat toki myös siihen, millaisia TET-paikkoja nuorille on tarjolla, kuten myös koulujen käytännöt. Pääkaupunkiseudulla TET-jaksossa olevalla nuorella on lukematon määrä eri vaihtoehtoja tarjolla, kun taas pienemmillä paikkakunnilla itseä kiinnostavan paikan löytäminen voi olla vaikeampaa. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovatkin tutkimuksessa keskeisessä roolissa.

Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tulivat koulujen tehtäväksi vuonna 2015. Lain mukaisesti tasa-arvosuunnitelma on päivitettävä vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein. Koulutuksen järjestäjä vastaa suunnitelman laatimisesta, mutta se on laadittava oppilaitoskohtaisesti.

Tämän tutkimuksen alkuvaiheessa tarkasteltiin koulujen tasa-arvosuunnitelmia. Suurin osa kouluista oli toteuttanut ensimmäisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman joko kuntavetoisesti tai koulukohtaisesti, mutta suunnitelman toimenpiteiden seuranta ja suunnitelman päivitys oli jäänyt tekemättä. Joistakin suunnitelmista näki, että ne oli otettu käyttöön aktiiviseksi työkaluksi koulun käytäntöjen kehittämiseen. Osana tutkimusta pohditaankin, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma nähtäisiin kouluissa kehittämisen työkaluna, pakollisen raportoinnin sijaan.

TET-jaksojen kehittäminen vaikuttaa nuoren työuraan

Suomalaisen peruskoulun TET-jaksot ovat melko ainutlaatuinen konsepti tarjota nuorille tilaisuuksia tutustua työelämään. Jonkin verran samantapaisia jaksoja järjestetään myös muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsin peruskouluissa on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan käytössä pakolliseksi määritelty työelämään tutustumisjakso, joka kestää kymmenen päivää.

TET-jaksojen kehittämistä tarvitaan, sillä jokainen nuori hyötyy onnistuneesta ensikosketuksesta työelämään. TET-jaksosta saatu kokemus on tärkeässä roolissa esimerkiksi ensimmäisen kesätyöpaikan saamisessa. Jokaisen tausta ja lähtökohdat elämässä ovat erilaisia ja ne kiistatta vaikuttavat siihen, miten nuori pääsee työelämään kiinni ja millainen urapolku hänelle avautuu. Yksilöiden ja alueiden välisiä eroja voidaan kuitenkin tasoittaa kehittämällä TET-jaksoja koskevia käytäntöjä ja ohjeistuksia. Tämän tutkimuksen perusteella saadaan kokonaiskuva kehittämistarpeista sekä nuorten, opojen, opettajien että yritysten näkökulmasta.

TETTI-hankkeessa kerätään aineistoa haastatteluilla, kyselyillä sekä työpajatyöskentelyllä. Aineistoa kerätään myös nuorilta, joilla on oma TET-jakso tuoreessa muistissa. Hankkeen viestinnässä kiinnitetään huomiota siihen, että tutkimusteema kiinnostaa sekä nuoria että heidän vanhempiaan. TETTI-hanke on edennyt nyt puoliväliin ja päättyy maaliskuussa 2022.

Teksti: Minna Mayer, MDI Public Oy, Anne Kallio, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Jenni Lahtinen, Nuorisotutkimusseura  ja Sinikka Aapola-Kari, Nuorisotutkimusseura