Hyvä valtionhallinto on koordinoitua ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin

Eurooppalainen vertailu tuo uusia näkökulmia

Tämä katsaus vertailee kahdeksan eurooppalaisen maan hallintojärjestelmiä. Selvityksen kohdemaina ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia, Viro, Kroatia ja Portugali.

Vertailun avulla tarkasteltiin Suomen hallintojärjestelmän ominaispiirteitä ja kehittämissuunnitelmia. Kohdemaissa ministeriöiden alaisten erillisvirastojen määrä on vähenemässä. Päätöksiä hallintorakenteesta tekee joissakin maissa parlamentti, joissakin hallitus.

Suomalaisessa hallinnonkehittämisessä voisi ottaa mallia erityisesti muista Pohjoismaista. Suomalainen valtionhallinto on samalla viivalla tai edellä muita tarkasteltuja valtioita, mutta kehittämiskohteitakin vielä on. Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä: virastojen perustamista ja virastorakenteen muuttamista voisi keventää, valtakunnallisia virastoja perustettaessa on tärkeää varmistaa, ettei sektorikohtaisuus vahvistu ja valtakunnallisia virastoja muodostettaessa
on tärkeää koordinoida niiden itse päättämiä jakoja alueellisiin ja paikallisiin toimintayksiköihin.

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.