Maankäyttösektorin rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa

Maankäyttösektorin rooli korostuu vuoden 2020 jälkeisessä ilmastopolitiikassa, koska metsäkadon päästöt ja metsityksellä aikaansaadut poistumat otetaan huomioon uudessa LULUCF-tilinpidossa täysimääräisesti – toisin kuin metsänielut. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

Metsäkatoa voitaisiin vähentää muun muassa maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla tai torjumalla metsäkadon taustalla olevia syitä. Metsityskohteiksi sopisivat erityisesti kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot. Metsityspotentiaalia voidaan arvioida esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) PeltoOptimi- työkalulla.

Luonnonvarakeskuksen osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteuttama hanke ”Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA)” kokosi tietoa maankäytön muutosten syistä, mahdollisista maankäyttösektorin ilmastotoimista ja niiden vaikutuksista sekä ilmastotoimiin liittyvistä ohjauskeinoista. Maankäytön suunnittelua varten tuotettiin tietoa muutosten ilmastohyödyistä ja -haitoista. Lisäksi tehtiin arvioita maankäyttösektorin mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä pitkällä aikavälillä sekä kartoitettiin tilastoinnin ja kasvihuonekaasuinventaarion kehittämistarpeita maankäyttösektorin ilmastotoimien osalta.

MISA-hankkeella on kytkentä Luken toteuttamaan MALULU-hankkeeseen, jossa selvitetään, miten metsäteollisuuden puunkäyttö sekä päästökauppa ja -taakanjakosektorilla tehdyt energiatuotantoa koskevat valinnat vaikuttavat maatalous- ja LULUCF-sektorin nielujen ja päästöjen kehitykseen. MISA-hanke liittyy myös Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaan PITKO-hankkeeseen, jossa tarkastellaan pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä muilla kuin LULUCF-sektoreilla. Myös MALULU- ja PITKO-VNTeashankkeista on odotettavissa tuloksia kevään 2019 aikana.