Yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta

Yhdenvertaisuussuunnittelua tehdään, mutta valmisteluprosessiin ja suunnitelman jalkautumiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Työnantajille ja palkansaajille suunnattuun kyselyyn perustuen suuri osa työnantajista täyttää lain vaatimukset yhdenvertaisuussuunnitelman teosta. Silti yhdenvertaisuuden arviointi, suunnittelu ja siitä tiedottaminen jäävät vielä liian usein pintapuoliseksi. Yhdenvertaisuuden toteutumista on arvioitu ja henkilöstöä koskevia yhdenvertaisuussuunnitelmia tehty, mutta palkansaajat ovat niistä usein epätietoisia.

Suuri osa vastaajista arvioi, ettei yhdenvertaisuussuunnittelu ja siihen liittyvä prosessi ole toistaiseksi edistänyt yhdenvertaisuutta. Osa on nähnyt syyksi sen, että yhdenvertaisuus on ollut kunnossa jo ennen yhdenvertaisuussuunnittelua. Noin viidennes työnantajista ja palkansaajista on havainnut yhdenvertaisuussuunnittelulla ja siihen liittyvällä prosessilla positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuus on kehittynyt positiivisesti useammin työpaikoilla, joissa suunnitelmaa on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa ja joissa siitä on tiedotettu.

Työpaikoilla tietoon tulleet yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintätapaukset liittyvät useimmiten ikään ja terveydentilaan. Lisäksi perusteena esiintyy usein "muuhun henkilöön liittyvät syyt", joskaan niitä ei aina avata. Havainnot vastaavat isossa kuvassa myös aluehallintoviraston työsuojelun kautta raportoitavia syrjintäperusteita. Tapausten kautta ei kuitenkaan tule tietoon koko kuva työhönotossa ja työpaikalla tapahtuvasta mahdollisesta syrjinnästä. Aineiston perusteella yhdenvertaisuuslain mukaisia syrjintäperusteita ei myöskään aina tunnisteta: tästä kertoo mm. se, että yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteet sekoitetaan tasa-arvolain mukaisiin perusteisiin sekä ylipäänsä epäasialliseen tai epätasapuoliseen kohteluun.

Hyviä käytäntöjä yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä tunnistetaan vielä vähän. Hyvät käytännöt pitivät usein sisällään henkilöstöä osallistavia tekijöitä. Tueksi yhdenvertaisuussuunnitteluun kaivataan vielä malleja ja hyviä käytäntöjä, koulutusta ja tietoisuuden li-säämistä, jotta yhdenvertaisuussuunnittelu konkretisoituu osaksi arkea.