Välähdyksiä systeemisyydestä valtion ohjauskulttuurissa

Valtion ohjausjärjestelmän kehkeytymisestä systeemisempään suuntaan

Ohjaus2020 -hankkeen tavoite on tuottaa kokonaiskuva ja uusia tietoperusteisia työkaluja valtion ohjaustoiminnan nykytilan ymmärtämiseksi ja tulevaisuuteen suuntaamiseksi. Systeemisyys on tarpeen kokonaisuuksien ja niiden keskinäisriippuvuuksien hahmottamiseksi ja dynaamisen käyttäytymisen ja sen synnyttämien rakenteiden ymmärtämiseksi. Tällainen ymmärrys auttaa hahmottamaan mihin ja miten ohjauksella voidaan vaikuttaa toimintapolitiikkaan ja sen hallintajärjestelmiin sekä tätä kautta yhteiskuntapolitiikkaan. Tässä Policy Briefissä kuvataan ensimmäinen tilanneanalyysi siitä, mitkä ovat suomalaisen valtion ohjauksen valmiudet siirtyä systeemisempään ohjauskulttuuriin ja mitä voisivat olla systeemisen toimintamallin edut, mahdollistajat, esteet ja haasteet. Analyysi perustuu kirjallisuuskatsaukselle, haastatteluille ja tapaustutkimuksille ja se pyrkii tuomaan syötteitä jatkokeskustelulle ja analyysille liittyen systeemisemmän toimintamallin edellytyksiin ja muutosmekanismeihin.

Alustava analyysi antaa lupauksen systeemisyydestä. Avaimet ilmiölähtöisempään ja systeemisempään hallintaan ovat jo olemassa, mutta niiden saaminen käyttöön on vasta alkuvaiheessa. Oletuksemme on, että systeeminen ajattelu vahvistaa ohjauksen ja hallinnan mahdollisuuksia kompleksisessa maailmassa. Hankkeen systeeminen teoriaperusta pohjautuu kompleksisuusteoreettisen muutoksen mallille (Uusikylä ym. 2020), jonka pohjalta on johdettavissa muutoksentekijää ohjaavia olennaisia kysymyksiä. Kuten Ohjaus2020-hankkeen ensimmäisessä, Vaasan yliopiston kokoamassa Policy Briefissä on kuvattu, yhteiskuntamme ja hallinnon toimintaympäristö on aiempaa ennakoimattomampi ja luonteeltaan muuttuva, itseorganisoituva (eli itsestään kehittyvä) sekä emergentti (eli yllättäviin lopputuloksiin päätyvä). Olemme myös vasta alussa sen tunnistamisessa, mikä työkalu, menetelmä tai interventiomekanismi kulloinkin on soveltuvin. Tähän hankkeen seuraavat työvaiheet kuten tulevaisuuden ohjausmekanismien kansainvälisten esimerkkien analyysi ja arviointikehikon käyttöönotto tuovat lisävalaistusta.

Kieliversiot: