Oppeja maailmalta: Lainsäädännön jälkiarviointi lisää avoimuutta

Lainsäädännön vaikutusten arviointi on tärkeää sekä ennen lain hyväksymistä (ennakkoarviointi) että lain toimeenpanon jälkeen (jälkiarviointi). Lainsäädännön vaikutusten arvioinnin kehittäminen ja aiheen tutkimus ovat keskittyneet pääasiassa lain vaikutusten ennakolliseen arviointiin (regulatory impact assessment). Jälkiarvioinnin (ex-post evaluation) merkitys on kuitenkin korostunut viime vuosina OECD:n suosituksissa, useiden valtioiden sääntelyn kehittämisen linjauksissa sekä Euroopan unionin toimielimissä.

Lainsäädännön jälkiarvioinnin tilaa ja kehittämistarpeita kartoittavassa VN TEAS-hankkeessa "Lainsäädännön jälkiarviointi ja sen merkitys: nykytilan analyysistä kehittämisehdotuksiin" on tarkasteltu lainsäädännön jälkiarviointikäytäntöjä Suomen kannalta kiinnostavissa vertailumaissa (Itävalta, Saksa, Alankomaat, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Australia) sekä Euroopan komissiossa. Kyseiset maat on valittu OECD:n lainsäädännön jälkiarviointeja koskevien raporttien perusteella eikä esimerkiksi sen perusteella, että maat olisivat poliittis-hallinnollisen järjestelmän tai toimintakulttuurin suhteen samankaltaisia kuin Suomi (esimerkiksi muut Pohjoismaat tai Viro). Tähän selvitykseen valituille maille on tunnusomaista, että lainsäädännön jälkiarviointia on pyritty kehittämään systemaattisesti.

Tässä vertailussa on tarkasteltu (1) jälkiarviointien toteuttamisen hallinnollista organisointia, (2) asiakohtaista sisältöä, (3) jälkiarvioinnin sääntelyä ja ohjeistusta sekä (4) jälkiarvioinnin toimivuutta. Seuraavassa esitetään vertailun tuloksia ja pohditaan, miten muualla kehitettyjä lainsäädännön jälkiarviointikäytäntöjä voitaisiin hyödyntää Suomessa.