Miten siviilivalmius ymmärretään ja järjestetään eri maissa?

Siviilivalmius voidaan nähdä prosessina tai tilana, jolla yhteiskunta vastaa kohtaamiinsa uhkiin ei-sotilaallisin keinoin. Kansainvälisesti käsitettä käytetään vähän: ylikansallisista järjestöistä sitä on käyttänyt Nato, nykyisin alisteisena resilienssin käsitteelle. Ruotsissa ja Norjassa käsite on sen sijaan virallistettu. Verrokkimaissa kaiken kaikkiaan siviilivalmiuden hallinto on asetettu puolustusministeriön tai jonkin siviilihallinnon ministeriön päävastuulle tai vaihtoehtoisesti jaettu kahden tai useamman ministeriön kesken. Useimmissa maista on keskitetty siviilivalmiusalan viranomainen, joskin osassa hajautetumpi ratkaisu.