Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Investointihankkeiden lupakäsittelyä voidaan vauhdittaa

Suuret investointihankkeet vaativat monia ympäristöllisiä lupia ja niihin liittyvät ympäristökysymykset ovat usein laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Pisimmät lupakäsittelyajat liittyvät nykyisin ympäristölupiin sekä kaivoslupiin, joista osan käsittely kestää yli vuoden. Lupakäsittelyjä voidaan kuitenkin nopeuttaa eri keinoin, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Aalto-yliopiston tuore selvitys.

Investointien tehokas lupamenettely (INTELU) -hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia rajata investointeihin (uudet hankkeet ja olemassa olevien toimintojen merkittävät muutokset) liittyvien lupien viranomaistoimien käsittelyaika enintään vuoteen.

Hankkeen lähtökohtana oli selvitysmies, valtiosihteeri Martti Hetemäen Investointien edistäminen ‑selvitys valtiovarainministeriölle (17.9.2019), jonka eräs suositus koskee investointihankkeiden lupamenettelyjen viranomaistoimien rajaamista enintään vuoteen. Tällaisen säädökseen perustuvan, viranomaisille kohdennetun aikarajan oikeudellisia ja muita edellytyksiä sekä vaikutuksia ei ole aiemmin selvitetty Suomessa. Tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisessa säädösvalmistelussa ja lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Työn taustaksi selvitettiin lupakäsittelyn kestosta säätämistä eräissä muissa EU-maissa. Lisäksi haastateltiin valtion ja kuntien lupa- ja valvontaviranomaisia sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestön edustajia. Lähtökohtana oli lupaprosessien tiedonsaanti- ja osallistumisoikeuksien sekä lupakäsittelyn ja lupapäätösten sisällön ja laadun säilyttäminen vähintään nykytasolla.  

Lupakäsittelyjen kestosta voidaan säätää useilla tavoilla

Käsittelyajan sääntely voidaan toteuttaa monilla tavoin. Sääntely voi perustua esimerkiksi käsittelyajan arvioimiseen ja siitä tiedottamiseen taikka lupakäsittelyn määräajasta, ajan laskemissäännöistä, poikkeamismahdollisuuksista sekä määräajan ylityksen seuraamuksista säätämiseen. Selvityksessä on kuvattu, miten eri vaihtoehdot voitaisiin toteuttaa ja minkälaisia vaikutuksia niillä olisi toiminnanharjoittajiin, viranomaisiin ja asianosaisiin. 

Määräaika on mahdollista säätää joko kokonaiskäsittelyaikaa koskevana (ns. yhden luukun lain mukaisesti) tai erikseen jokaista yksittäistä lupa-asiaa koskevana. Vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuudet nykylainsäädännön pohjalta eroavat suuresti.

Sitovaa yhden vuoden mittaista kokonaiskäsittelyn määräaikaa ei ole mahdollista sisällyttää nykylainsäädäntöön ilman, että lainsäädäntöön tehdään merkittäviä muutoksia. Jos investointihankkeen kaikki luvat halutaan rajata käsiteltäviksi yhdessä vuodessa, tulisi ns. yhden luukun lakia ja sen piiriin kuuluvien erillislakien lupamenettelyjä yhdentää huomattavasti nykyistä pitemmälle. Mallia tähän voitaisiin ottaa esimerkiksi Hollannista, jossa lukuisat erilliset investointihankkeen luvat on korvattu yhdellä luvalla.

Yhden vuoden käsittelyaika on haastavinta ympäristö- ja kaivoslupamenettelyissä. Muiden selvityksen piiriin kuuluvien lupamenettelyjen osalta vuoden käsittelyaika ei vaikuta erityisen ongelmalliselta. Näitä ovat ainakin maa-aineslain mukaiset maa-ainesluvat, vaarallisten kemikaalien käytöstä ja varastoinnista annetun lain mukaiset kemikaaliturvallisuusluvat, maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennusluvat ja luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamisluvat. Lievää lisäresursointitarvetta aiheutuu aluehallintovirastoissa.

Muita tapoja lyhentää lupakäsittelyjen kestoa

Lainsäädännön muuttamisen ohella on useita muita keinoja lyhentää lupakäsittelyjen kestoa. Viivytyksetöntä lupakäsittelyä edistäviä keinoja ovat ohjauksen ja käsittelyprosessien parantaminen, viranomaisyhteistyön lisääminen ja erikoistuminen, ennakkoneuvonnan vahvistaminen, hakemusten sähköisten käsittelyjärjestelmien integraatio yhden luukun digitaaliseen palvelukerrokseen sekä valtion lupa- ja valvontaviranomaistoimintojen mahdollinen yhdistäminen.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustajat ympäristö-, valtiovarain- sekä työ- ja elinkeinoministeriöistä.

Lisätietoja:

Ensisijaisesti: ohjausryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, ympäristöministeriö, [email protected], puh. 0295 250 255

Tarvittaessa lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Kimmo Silvo, Suomen ympäristökeskus, [email protected], puh. 0295 251 640 

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.