Haku

Suomi tähtää kestävän kehityksen mallimaaksi Policy Brief 10/2016 YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 käynnistyi vuoden 2016 alusta, ja Suomi pyrkii ohjelman toteuttamisen kärkimaaksi. Agenda 2030 -toimintaohjelman ytimenä on 17 maailmanl...

Kestävän kehityksen innovaatiot Innovaatioilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa Perinteisen innovaatiopolitiikan rinnalle tarvitaan vahvempaa haaste- ja ilmiölähtöistä innovaatiopolitiikkaa, joka pyrkii suuntaamaan...

Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi Työssä on arvioitu kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toteutumista, toimeenpanossa ilmenneitä ongelmia tai hidasteita, vaikuttavuutta, ja miten materiaalitehokuutta tulisi jatkossa edistää osa...

Metsät ja maatalous nosteessa Pariisin sopimuksen toimeenpanossa Artikkelissa Indufor Oy:n asiantuntijat käsittelevät metsien ja maankäytön roolia Pariisin ilmastosopimuksessa, ja suomalaisen osaamisen hyödyntämistä sopimuksen toimeenpanossa. He s...

Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verra...

Vuonna 2021 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Sivun sisältöä päivitetään. Yksittäisen hankkeen kuvaus lisätään sivulle kun tilaajan ja toteut...

15.3.2021 | YK:n vammaissopimus ja rakennetun ympäristön esteettömyys – Tulevaisuuden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeet Päättynyt Toteuttajat Aalto-yliopisto, Oy Arkkitehtitoimisto Åkerblom Arkitektbyrå Ab, OCAD University - IDRC Inclusive Design Research Center...

Pisaroista pienhiukkasiin: Pandemia muutti ymmärryksen infektioiden leviämisestä 31.10.2025 11.07 Blogi Pandemia muutti aiempia käsityksiä infektioiden leviämisestä. Ymmärrys ilmatartunnoista tarjoaa keinoja terveellisen sisäilman kehittämiseen ja...

28.2.2023 | 28. helmikuuta julkaistun tutkimuksen mukaan suurvaltojen välinen kiristyvä kilpailu vaikeuttaa globaaleihin haasteisiin vastaamista monenkeskisen yhteistyön avulla. Suomi voi vastata murrokseen pyrkimällä vahvistamaan EU:n ulkopoliittista toimijuutta, ja panostamalla yhteistyön epävirallisiin muotoihin ja kumppanuuksiin globaalin etelän toimijoiden kanssa.

Vuonna 2016 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettäviksi valituilla hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty selvitys- ja tutkimussuunnitelman painopisteiden ja teemojen ...

3.12.2021 | YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista velvoittaa tunnistamaan ja poistamaan esteitä rakennetusta ympäristöstä. Esteettömyyden kehittämisessä tarvitaan lainsäädäntöä ja selkeitä ohjeita, mutta on myös valvottava, että esteet poistuvat. Esteettömyys on ihmisoikeus, joka koskettaa laajasti eri ryhmiä. 3. joulukuuta julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyslainsäädännön toimivuutta ja ohjaustarpeita sekä esteettömyyden nykytilaa rakennetussa ympäristössä.

28.2.2023 | Enligt en undersökning som publicerades den 28 februari gör den hårdare konkurrensen mellan stormakterna det svårare att hantera globala utmaningar genom multilateralt samarbete. Finland kan bemöta omställningen genom insatser för att stärka EU:s roll inom utrikespolitiken och genom satsningar på informella samarbetsformer och partnerskap med aktörer i det globala syd.

28.2.2023 | According to a study published on 28 February, intensifying great power competition increasingly complicates the ability to respond to global challenges through multilateral cooperation. Finland can respond to this transformation by strengthening the EU’s foreign policy capacities and by examining the potential of informal avenues of cooperation as well as partnerships in the context of the Global South.

28.8.2019 | Maailmanlaajuiset muutostrendit asettavat kansainväliselle ihmisoikeusjärjestelmälle uusia haasteita. Samalla sääntöperustainen maailmanjärjestys on murenemassa. Tuoreen selvityksen mukaan Suomen tulisi päivittää ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteitä vastaamaan uusiin ongelmiin. Uskottavan ihmisoikeuspolitiikan tekemiseksi ihmisoikeusnäkökulma on hyvä ottaa paremmin huomioon myös sisäisesti Suomen omassa toiminnassa.

3.12.2021 | Enligt FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning föreligger skyldighet att identifiera och undanröja hinder i den byggda miljön. Vi behöver lagstiftning och tydliga riktlinjer för att utveckla tillgängligheten, men vi måste också övervaka att hindren undanröjs. Tillgänglighet är en mänsklig rättighet som i stor omfattning berör olika grupper. En utredning publicerad de...

28.8.2019 | Globala förändringstrender ställer det internationella systemet för mänskliga rättigheter inför nya utmaningar. Samtidigt undergrävs den regelbaserade världsordningen. Enligt en färsk utredningsrapport bör Finland se över prioriteringarna för sin politik för mänskliga rättigheter för att kunna tackla de nya utmaningarna. En trovärdig politik för mänskliga rättigheter förutsätter att Finland tar större hänsyn till ett människorättsperspektiv i sin interna verksamhet.

28.8.2019 | The global trends of change mean new challenges to the international human rights system. At the same time, the rules-based global order is fraying. The message of a recent report is that Finland should update the priorities of its human right policy to respond to the new challenges. To pursue a credible human rights policy, the human rights perspective should be better taken into account in Finland’s own actions as well.

11.3.2026 | Lapset ja nuoret tavoittavan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen: ohjeistusten tunnettuus ja toimeenpano Suomessa sekä kansainväliset parhaat ratkaisut (LOIKKA) Käynnissä Toteuttajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, ...

31.10.2025 | Pisaroista pienhiukkasiin: Pandemia muutti ymmärryksen infektioiden leviämisestä 31.10.2025 11.07 Blogi Pandemia muutti aiempia käsityksiä infektioiden leviämisestä. Ymmärrys ilmatartunnoista tarjoaa keinoja terveellisen sisäilman kehittämiseen ja...

2.11.2023 | Vaikka siviilivalmius on olennainen osa kriiseihin varautumista, käsitteenä se ei ole maailmalla vielä laajassa käytössä. Siviilivalmiuden kehittäminen ja määrittely Suomessa kaipaa rohkeita linjanvetoja, mutta myös verrokkimaista johdettavien oppien ja siviilivalmiuden kansainvälisten merkitysten huomiointia. Tuoreessa Policy Brief -vertailussa tarkastellaan järjestämistä ja sisältöä yhdeksässä verrokkimaassa sekä EU:ssa, Pohjoismaiden Neuvostossa ja Natossa.