Efekti 2023–2024: Selvitys tuotteiden ja palveluiden saavutettavuus- ja esteettömyysvaatimusten vaikutuksista

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–12/2024

Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa osapuolena YK:n vammaisyleissopimuksessa. Esteettömyys on yksi YK:n vammaisyleissopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Esteettömyys on myös yksi Euroopan vammaisstrategian (2010–2020) ensisijaisista tavoitteista. Tässä strategiassa yksilöitiin myös toimet vammaisyleissopimuksen täytäntöön panemiseksi EU:n tasolla. Esteettömyys on lisäksi EU:n vammaisten henkilöiden oikeuksien strategian (2021–2030) prioriteettialue.

Esteettömyyden edistäminen on tärkeää, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotteiden ja palveluiden käytön erilaiset esteet poistetaan ja ehkäistään niiden synty. Liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt kykenevät tällöin havainnoimaan, käyttämään ja ymmärtämään tuotteita ja palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa esteettömyyden ansiosta. Viime vuosien aikana on ollut nähtävissä, että vammaiset henkilöt tunnistetaan lainsäädännön puitteissa entistä enemmän kuluttajina.

Esteettömien tuotteiden ja palveluiden kysyntä on suurta. Ikääntyvä väestö sekä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden määrä kasvaa. Vuonna 2020 EU:ssa oli arviolta 120 miljoonaa ihmistä, joilla on jonkinasteinen vamma.

EU:n esteettömyysdirektiivin mukaan viranomaisten ja yksityisen sektorin on tehtävä tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi kesäkuusta 2025 lähtien. Direktiiviin ja sen täytäntöönpanoon liittyy monia avonaisia kysymyksiä. Tällä hetkellä ei ole esimerkiksi tietoa siitä, mikä on suomalaisten yritysten halu ja kyky ottaa haltuun esteettömyyteen liittyviä asioita, sillä aiheesta ei ole tehty kattavaa tutkimusta.

Tässä tutkimushankkeessa selvitetään tuotteiden ja palveluiden saavutettavuus- ja esteettömyysvaatimusten vaikutuksia erityisesti kotimaisille yrityksille ja valvoville viranomaisille. Kuluttajanäkökulma rajataan yleisellä tasolla tehtävään kansainväliseen vertailuun kuluttajien oikeuksien valvonnan toteuttamisesta.

Selvityshanketiimin osapuolet ovat tahoillaan jo pitkään tehneet selvityksiä vaikuttavuuden, esteettömyyden sekä saavutettavuuden alueilla. Tämän selvityksen tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevia selvityksiä ja täydentää esteettömyysdirektiivin vaatimusten vaikutuksia käytännön sisällöillä ja syventää ymmärrystä direktiivin vaikutuksista entisestään erityisesti investointien, yritysten oman toiminnan sekä kehitys- ja koulutustoiminnan kannalta ja viranomaisten sääntelyn näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on saada aiempaa syvällisempi ja entistä käytännönläheisempi ymmärrys esteettömyysdirektiivin vaatimusten vaikutuksista yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille. Tavoitteena on selvittää suomalaisten yritysten valmius täyttää esteettömyysvaatimukset sekä saada käsitys siitä, miten yritykset näkevät esteettömyyden kaupallisena mahdollisuutena tai haasteena. Tutkimuksessa käydään läpi, kuinka suuri osa yrityksistä kuuluu direktiivin soveltamisalaan, mikä on yritysten nykytila vaatimusten täyttämisessä, miten esteettömyysvaatimukset kuormittavat yrityksiä taloudellisesti ja käytännön toiminnassa ja mitä hyötyä saavutettavuusinvestoinneista on saatavissa.

Viranomaisten osalta keskitytään valvontatehtävien lisääntymisen ja tehtäväkentän laajentumisen arviointiin sekä tilannekuvan muodostamiseen toimijakentästä sekä sen tarpeista. Tässä osiossa selvitetään tarkemmin, miten valvonnan keskeinen yhteistyö käytännössä voitaisiin toteuttaa, miten yritysten valvonta kannattaisi tehdä, miten tietoa kerätään, miten voidaan puuttua havaittuihin puutteisiin ja miten yhteistyötä eri toimijoiden välillä voitaisiin kehittää.

Kuluttajanäkökulmasta tarkastellaan velvoitteiden valvontaa kuluttajan näkökulmasta muissa maissa, erityisesti, miten valvonta on toteutettu ja mitä painotuksia sekä kokonaisuuksia on huomioitu. Lisäksi tarkastellaan tiedonkulun ja koulutuksen osalta, miten direktiiviin liittyvä informaatio kuluttajan oikeuksista saadaan parhaiten välitettyä kuluttajille ja minkälaista koulutusta aihepiiriin liittyen tulisi tarjota eri toimijoille velvoitteiden vaatimusten täyttämisen saavuttamiseksi.

Ota yhteyttä:

Liiketoiminta- ja kehitysjohtaja Terhi Tamminen, Avaava Oy, p. 045 135 8932, etunimi.sukunimi(at)avaava.fi