Ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia koskevien rangaistussäännösten soveltamiskäytännön arviointi

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–1/2022

Ihmiskauppa on hyvin moitittava henkilöön kohdistuva rikos, jonka rangaistavaksi säätämisen yhteiskunnallinen merkitys on alettu ymmärtää suomalaisessa yhteiskunnassa yllättävän myöhään. On kuvaavaa, että erillisen ihmiskauppa koskevan kriminalisoinnin säätämistä pidettiin vielä 2000-luvun alun Suomessa tarpeettomana, koska esimerkiksi vapaudenriistoa, paritusta ja silloisen ihmisryöstöä koskevien säännösten ajateltiin olevan riittäviä. Nyttemmin lainsäädännöllinen tilanne on kuitenkin toinen. Selvänä voidaan nykyisin myös pitää, että ihmiskauppa loukkaa useita perus- ja ihmisoikeuksia, keskeisimmin henkilökohtaista vapautta, mutta myös esimerkiksi yksityiselämän suojaa, seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai fyysistä koskemattomuutta. On myös huomattava, että EU:n perusoikeuskirjan 5(3) artiklan mukaan ihmiskauppa kielletään.

Edellä todettuun nähden on yllättävää, että ihmiskaupasta ja sen lähirikoksista (parituksesta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä) ei juuri ole oikeustieteellistä tutkimusta, jossa olisi selvitetty sääntelyn soveltamiskäytäntöä ja sen mahdollisia haasteita. Ihmiskaupasta on myös melko niukasti oikeuskäytäntöä. Suomessa ei näin ole ajantasaista oikeudellista tietoa siitä, millaista ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia koskeva soveltamiskäytäntö on. Tällä on oletettavasti vaikutusta esimerkiksi ihmiskaupparikoksia koskevan soveltamisja tulkintakäytännön yhdenmukaisuuteen. Tiedon puuttumisella saattaa olla vaikutusta myös siihen, miten ihmiskauppa yleisesti tunnistetaan rikosprosessin alkuvaiheissa ja miten ja minkä rikosnimikkeen alla ihmiskauppaa koskevat asiat etenevät rikosprosessissa.

Ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia koskevan soveltamiskäytännön selvittämisen tärkeys korostuu, kun ihmiskauppa ymmärretään konkreettisesti toisen perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavaksi teoksi. Myös ihmiskaupan rangaistavaksi säätämisen taustan liittyminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin luo tarpeen ihmiskauppaa koskevan säännöksen ja sen lähirikosten soveltamiskäytännön laaja-alaiselle selvittämiselle.

Hankkeessa selvitettiin, miten ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia koskevia säännöksiä on oikeuskäytännössä sovellettu ja mitä edellytyksiä ihmiskaupparikosten ja sen lähirikosten soveltamiselle on oikeuskäytännössä ja laajemmin soveltamiskäytännössä asetettu. 

Lisäksi hankkeessa selvitettiin, miten ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia koskevat asiat etenevät rikosprosessissa. Keskeisiä kysymyksiä olivat, tunnistetaanko ihmiskauppa ilmiönä rikosprosessissa, onko viranomaisyhteistyössä havaittavissa puutteita tai ongelmakohtia, jotka vaikuttavat ihmiskauppaa koskevien asioiden tunnistamiseen ja/tai etenemiseen rikosprosessissa, ja mikä on ihmiskaupan asianomistajan eli uhrin asema suomalaisessa asiaa koskevassa rikosprosessissa.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Tutkimusta ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään ihmiskaupan vastaisen työn kehittämisessä. Tutkimus antaa välineitä paitsi lainvalmistelijoille myös lainsoveltajille. Ihmiskaupan vastaisen työn ohjausryhmässä on arvioitu tutkimuksen suosituksia, ja virkamiestasolla ne tullaan ottamaan huomioon muun muassa ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimeenpanossa ja myös seuraavaan hallituskauteen valmistauduttaessa. 

Tutkimuksen tuloksia on esitelty maaliskuussa 2022 järjestetyn julkistamisseminaarin lisäksi myös ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa seuraavassa työryhmässä. Tutkimuksen tuloksista on tiedotettu sidosryhmiä, ja parhaillaan oikeusministeriö ja Helsingin yliopisto valmistelevat yhteistyössä syksyksi 2022 uutta seminaaria, jossa tutkimuksen tulosten hyödyntämistä pyritään edelleen edistämään. Seminaarin kohderyhmänä tulevat olemaan erityisesti lainsoveltajat, ml. esitutkintaviranomaiset, syyttäjät ja tuomarit. 

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Ihmiskauppa ja sen lähirikokset : Säännösten soveltamiskäytäntö (4.3.2022)
• Tiedote: Tutkimus: Ihmiskauppasäännösten soveltamisessa on haasteita ja soveltamiskäytäntö on epäyhtenäistä läpi rikosprosessin (4.3.2022)

Ota yhteyttä: 

professori Sakari Melander, Helsingin yliopisto, p. 050 564 4229, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi