Julkisoikeudelliset ympäristövastuut konkurssitilanteissa - sääntelymallien vertailu (JUVAKOVE)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–9/2024

Yrityksen konkurssi on usein osa jatkumoa, jossa ympäristövastuut vähitellen kasautuvat ja lopulta jäävät maksuvaikeuksien vuoksi hoitamatta. Vaikka suurin osa konkursseista raukeaa varojen puutteessa, on kuitenkin myös konkurssipesiä, joihin kuuluvaa omaisuutta koskevat ympäristövastuut ovat merkittäviä ja joissa varoja näistä vastuista huolehtimiseen löytyisi. Kun yritykset säätää konkurssipesien ympäristövastuuta koskevaa lainsäädäntöä eivät ole menestyneet, on julkisoikeudellisten ympäristövastuiden asema konkurssitilanteissa jäänyt epäselvään tilaan (HE 221/2018 vp). Erityisesti merkittäviä riskejä aiheuttavien yritysten konkursseissa vastuukysymysten epäselvyys on hidastanut haittojen poistamista ja edellyttänyt viime kädessä valtion rahoitusta toimenpiteille.

Konkurssitilanteiden sääntely on yksi yhteiskunnan keinoista varmistaa, että vastuutahon maksukyvyttömyystilanteissa aiheuttamisperiaate ja ympäristövastuusääntelyn toteutuminen on turvattu. Nykyinen sääntelyn tilanne ei ole tyydyttävä lainsäädännön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden kannalta. Puutteet koskettavat paitsi konkurssimenettelyn asianosaisia, julkisoikeudellisten ympäristövastuiden luonteesta johtuen myös laajempaa joukkoa yksityistahoja haitankärsijöinä ja vireillepanoon oikeutettuina sekä myös viranomaisia. Oikeustilan epäselvyys voi heikentää yritysten kilpailuasemaa myös laajemmassa kuvassa muun muassa rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvinä vaikutuksina. Tilanne edellyttää väistämättä muutoksia, joilla julkisoikeudellisten ympäristövastuiden kohdentumista konkurssitilanteissa selkiytetään. Eduskunnan lausumassa (EV 311/2018 vp) edellytettiin hallituksen valmistelevan konkurssipesän ympäristövastuuta koskevat säännökset, joiden valmistelu alkanee tulevalla hallituskaudella.

Konkurssipesien vastuita ympäröivä problematiikka ei ole ainoastaan kansallinen ongelma, vaan myös kansainvälisesti tunnistettu oikeudenalojen rajapintaan sijoittuva sääntelyhaaste. Kansallista lainsäädäntöä kehitettäessä on myös välttämätöntä ottaa huomioon kansainvälinen ja EU-oikeuden sääntely ja kehityssuunnat. Kansallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan monipuolisen oikeusvertailun tuloksia hyödyntäviä analyysejä olemassa olevista parhaista käytännöistä muissa maissa ja näiden sekä muun ylikansallisen sääntelyn kehityksestä. Näin toteutetaan osaltaan pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyvää tietopohjaista politiikkaa koskevaa lupausta systemaattisesta vaikutusarvioinnista lainvalmistelussa.

Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tulevaa säädösvalmistelua varten tietoa julkisoikeudellisten ympäristövastuiden sääntelystä konkurssitilanteissa valituissa vertailumaissa, tunnistaa ja arvioida Suomeen mahdollisesti sopivia sääntelymalleja sekä selventää julkisoikeudellisen ympäristövastuun käsitteistöä konkurssitilanteita silmällä pitäen.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Tietoa tullaan hyödyntämään mahdollisessa tulevassa lainvalmisteluhankkeessa. Tällöin selvitys muodostaa tärkeän pohjan lainvalmisteluhankkeen tueksi. Aihe on oikeudellisesti monimutkainen ja tasapainoisen sääntelyratkaisun löytäminen on erittäin haastavaa. Selvitys on tässä työssä välttämätön pohja. Toistaiseksi hankkeen tuloksia on käsitelty selvityksen loppuseminaarissa. Suunnitteilla on niiden käsittely myös erilaisissa koulutuksissa kevään 2025 aikana.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Julkisoikeudelliset ympäristövastuut konkurssitilanteissa : Sääntelymallien vertailu (30.9.2024)
• Tiedote: Selvitys julkaistu julkisoikeudellisten ympäristövastuiden asemasta konkurssitilanteissa (30.9.2024)

Ota yhteyttä:

Johtava asiantuntija Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 530, etunimi.sukunimi(at)syke.fi