Hyppää sisältöön

Tutkimusteeman yhteiskehittäminen 5.5.
Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Julkaisuajankohta 23.4.2021 11.23
Uutinen

Tervetuloa yhteiskehittämään tutkimusteemaa, jonka tarkoituksena on selvittää koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentumista kansalaisiin mm. eri sosioekonomisissa ryhmissä ja eri alueilla. Tilaisuudessa keskustellaan aiheeseen liittyvästä tutkimustarpeesta sekä mahdollisuuksista ja keinoista toteuttaa aiheesta uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimusaihe liittyy erityisesti talousneuvoston tietotarpeisiin.

Aika: keskiviikko 5.5.2021 klo 14–15.30
Paikka: Etätilaisuus / MS Teams

Tilaisuuden ohjelma:

  • Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, erityisasiantuntija Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia
  • Taustaa tutkimustarpeelle, Pekka Sinko, talousneuvoston pääsihteeri, valtioneuvoston kanslia
  • Keskustelu tutkimustarpeesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmistä
    • Relevantit tutkimuskysymykset
    • Suhde muuhun tutkimukseen
    • Soveltuvat aineistot ja menetelmät

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 4.5.2021 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/D2790508F841F4D5
Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi. Tilaisuus järjestetään etätapahtumana MS Teams -alustalla, joka mahdollistaa kommentoinnin ja keskustelun tapahtuman aikana. Kokouslinkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Taustaa

Koronakriisi on tähän mennessä kohdistunut yhteiskunnan eri osiin hyvin eri tavoin niin taudin leviämisen kannalta kuin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenkin osalta. Tartunnat ovat Suomessa painottuneet suhteellisesti eniten ensimmäiseen tulodesiiliin, eli kaikkien pienituloisimpiin sekä syksyllä 2020 että keväällä 2021 (GSE 2021). Samaan aikaan koronan vaikutukset työmarkkinoihin ovat olleet hyvin epäsymmetriset. Erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyyden kehitys on kärsinyt rajoituksista vuoden 2020 aikana (Työvoimatutkimus 2021). Työttömyys on lisääntynyt eniten toisen asteen ja alimman korkea-asteen suorittaneilla (TEM 2021) ja työttömien työnhakijoiden määrän kasvu on eriytynyt voimakkaasti alueittain.

Suunnitteilla olevan tutkimushankkeen keskeisenä tarkoituksena on tuottaa tietoa koronakriisin vaikutuksia erilaisten yksilöiden ja kotitalouksien työmarkkina-asemaan ja tuloihin ja sitä kautta mm. tulonjakoon ja eriarvoisuuteen. Hankkeessa selvitetään, miten kriisin vaikutukset ovat kohdistuneet erilaisiin sosioekonomisiin ryhmiin Suomessa ottaen huomioon eri taustatekijät, kuten ikä, koulutus, asuinpaikka, työmarkkina-asema sekä ammatti ja toimiala. Tarkastelukulma on ensisijaisesti taloudellinen ja kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti tulojen, työmarkkina-aseman ja varallisuuden muutokset sekä eriarvoisuuden kehitystä kuvaavat erilaiset indikaattorit Harkinnan mukaan hankkeeseen voi sisältyä myös kansainvälistä vertailua. Hankkeen näkökulma täydentää jo käynnissä olevaa tutkimusta koronakriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon (VN-TEAS 2020). Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa Suomen talouden kriisikestävyyttä ja sen vahvistamista osana koronakriisin ns. jälleenrakennustoimenpiteitä.  

Historialliset havainnot pandemioiden vaikutuksista herättävät huolta koronakriisin eriarvoistavasta vaikutuksesta. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana koronaa edeltävien merkittävien epidemioiden on havaittu lisänneen tuloeroja, vähentäneen pienimpien tulodesiilien suhteellista palkkasummaa ja heikentäneen etenkin vähemmän koulutettujen työllisyyttä (Furceri et al. 2020). Epidemioihin liittyvä talouskasvun heikentyminen on tyypillisesti vahvistanut eriarvoistavia vaikutuksia.

Koronaepidemiasta tehtyjen varhaisten kansainvälisten tarkastelujen perusteella kriisin tulonjakovaikutukset poikkeavat ainakin osin tästä kehityskulusta. O’Donoghue ym (2020) arvioivat dynaamista mikrosimulointia menetelmää käyttäen koronakriisin vähentäneen Irlannissa eniten ylimpien tulodesiilien käytettävissä olevia tuloja ja pienentäneen käytettävissä olevien tulojen gini-kerrointa. Vastaavan suuntainen havainto on tehty Etelä-Afrikan aineistolla: Chitiga-Mabugu ym (2020) tulosten mukaan rikkaimman väestönosan suhteellisesti suurempi tulojen lasku on vähentänyt eriarvoisuutta, joskin samaan aikaan köyhyysrajan alapuolella olevien määrä on kasvanut (Chitiga-Mabugu et al. 2020).

Tilaisuudessa pohditaan, millaisella tutkimusasetelmalla ja millaisin menetelmin voitaisiin tuottaa mahdollisimman politiikkarelevanttia tutkimusta koronakriisin kohdentumisesta ja tulonjakovaikutuksista Suomessa ja pyritään täsmentämään konkreettisia tutkimuskysymyksiä. Lisäksi on tarpeellista keskustella teeman kannalta oleellisten ja riittävän yksityiskohtaisten ja ajantasaisten aineistojen saatavuudesta ja niihin liittyvistä mahdollisista menetelmällisistä rajoitteista.

Tilaisuudessa käytävää keskustelua hyödynnetään päätettäessä mahdollisesta kevään 2021 aikana hakuun avattavasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tietotarpeesta. Tietotarpeeseen vastaavan tutkimuksen tulee valmistua vuoden 2022 alkupuolella.

Viittaukset:

Chitiga-Mabugu M. et al. (2020): Economic and Distributional Impact of COVID‐19: Evidence from Macro‐Micro Modelling of the South African Economy. South African Journal of Economics. Volume 89, Issue 1, 82-94. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/saje.12275

Furceri, D, P Loungani, J D Ostry, and P Pizzuto, 2020, “Will Covid-19 affect inequality? Evidence from past pandemics,” Covid Economics 12: 138-57. https://voxeu.org/article/covid-19-will-raise-inequality-if-past-pandemics-are-guide

Helsinki GSE Tilannehuone (1.4.2021): Tilannehuoneen raportti: Koronatartuntojen ja sairaalahoidon riskien arviointi ammatti- ja tuloryhmissä. https://www.helsinkigse.fi/corona/tilannehuoneen-raportti-koronatartuntojen-ja-sairaalahoidon-riskien-arviointi-ammatti-ja-tuloryhmissa/

O’Donoghue C. et al. (2020): Modelling the Distributional Impact of the COVID-19 Crisis. Institute of Labor Economics. Discussion Paper Series No. 13235. https://www.econstor.eu/handle/10419/223677

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/meta.html

Työ- ja elinkeinoministeriö (2021): Työllisyyskatsaus, helmikuu 2021. https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:NBN:fi-fe202101283033

Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta (2020): Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. https://tietokayttoon.fi/en/-/koronakriisin-vaikutukset-sukupuolten-tasa-arvoon