Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus (LAKAS)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2021–3/2022

Lastenneuvolalla ja varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli niin lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen seuraamisessa ja tukemisessa kuin lapsiperheiden tukemisessa ylipäänsä. Lainsäädäntö myös velvoittaa nämä kaksi palvelusektoria tekemään yhteistyötä. Yhteistyön toteuttamisen tavat ratkaistaan ja sovitaan kuitenkin paikallisesti kunnissa, minkä vuoksi yhteistyökäytännöissä on vaihtelua.

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä tehdään erityisesti liittyen neljävuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen. Lähes kaikki neuvolat hyödyntävät jollain tavoin varhaiskasvatuksen arviota osana tätä terveystarkastusta, mutta hyödyntämisen toteutus vaihtelee. Noin kolmasosalla terveyskeskuksista ei ole kirjattua toimintamallia varhaiskasvatuksen lasta koskevien arvioiden sisällyttämisestä terveystarkastuksiin. Lastenneuvola- ja varhaiskasvatuspalvelujen keskinäisestä yhteistyöstä on myös niukasti tutkimustietoa.

Lapsen varhaiskasvatusta koskevan ratkaisun tueksi kunnat on velvoitettu tarjoamaan huoltajille tarjolla olevia palveluja koskevaa neuvontaa ja ohjausta (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Tällä palveluohjaukseksi kutsutulla toiminnalla ei ole tarkkaa määritelmää, mutta kansallisessa ohjeistuksessa sillä viitataan tiedon antamiseen tarjolla olevien varhaiskasvatuksen toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Huoltajille palveluohjaus on useimmiten ensimmäinen kontakti varhaiskasvatuspalveluihin, ja siinä annettu tieto voi keskeisellä tavalla muokata heidän mielikuvaansa palveluista ja heijastua heidän palvelun käyttöä koskeviin ratkaisuihinsa.

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus toteutetaan tavallisimmin varhaiskasvatuspalvelujen toimintana, mutta on myös tavallista, että lapsen hoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisut tulevat puheeksi lastenneuvolassa, erityisesti lapsen laajoissa terveystarkastuksissa. Saatavilla oleva tieto varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta osoittaa, että palveluohjauksen toteutus vaihtelee kuntien välillä. Palveluohjauksen toteutuksesta kunnissa ei ole kuitenkaan kokonaiskuvaa eikä toimintaa ole juurikaan tutkittu. Lastenneuvolassa käydyistä lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisujen keskusteluista ja varhaiskasvatuspalveluista tiedottamisesta tietoa on vieläkin niukemmin.

Tutkimuksen tavoitteena oli ensinnäkin tehdä kattava nykytilan kartoitus lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyökäytännöistä kunnissa ja selvittää nykyisen yhteistyön aukkoja ja kehittämisen tarpeita. Tähän tavoitteeseen vastaamiseksi hankkeessa tutkittiin muun muassa, missä määrin neuvola ja varhaiskasvatus tekevät yhteistyötä keskenään, millaisia yhteistyökäytäntöjä eri kunnissa on neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä ja miten lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi erilaisten yhteistyökäytäntöjen toimivuutta. 

Tutkimuksen toisena tavoitteena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen palveluohjauksen toteuttamista Suomen kunnissa ja siihen liittyviä työntekijöiden näkemyksiä lastenneuvolapalveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa tutkittiin, miten varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta toteutetaan lastenneuvolapalveluissa ja miten palveluohjausta tehdään varhaiskasvatuspalveluissa.

Lisäksi tarkasteltiin, millaisia linjauksia kuntien varhaiskasvatuspalveluissa on tehty palveluohjauksesta, miten lastenneuvolan työntekijät jäsentävät varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen omassa työssään ja miten varhaiskasvatuksen palveluohjauksen työntekijät tulkitsevat palveluohjauksen tehtävän alaa ja käsitettä. 

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus (22.3.2022)
• Tiedote: Tutkimus: Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön tarvitaan rakenteita (22.3.2022)

Ota yhteyttä:

professori Maarit Alasuutari, Jyväskylän yliopisto, p. 040 805 3513, etunimi.sukunimi(at)jyu.fi