Mitä varten missiolähtöistä innovaatiopolitiikkaa tarvitaan?

Missiolähtöisellä innovaatiopolitiikalla voidaan vahvistaa julkisen hallinnon toimeenpano- ja ongelmanratkaisukykyä laajan yhteistyön kautta. Sen toteuttamiseksi ei kuitenkaan ole olemassa yhtä valmista mallia. Tuore selvitys avaa missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käsitteistöä ja kulmakiviä, joita tarvitaan lähestymistavan tehokkaaseen hyödyntämiseen Suomen kontekstissa. Tämän lisäksi se tarkastelee saatuja oppeja erilaisista kansainvälisistä missiolähtöisten mallien toteutuksista.

Missiolähtöisyyden nykytila

Ajatus missiolähtöisen politiikan tarpeellisuudesta perustuu ajatukseen, että julkinen hallinto ympäri maailman kohtaa laajoja yhteiskunnallisia haasteita kuten ilmastokriisi, luontokato ja rakenteellinen sosioekonominen epätasa-arvo, joiden ratkaiseminen edellyttää uusia toimintatapoja. Missiolähtöisyys on herättänyt paljon keskustelua, tutkimusta ja kiinnostusta, sillä se tarjoaa lähestymistavat toimintatapojen uudistamiselle. 

Kansainvälisellä tasolla keskustelu ja kysyntä missiolähtöisyydelle on kasvanut mm. Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen agendan 2030 hyväksymisen, ilmastopaneeli IPCC:n raporttien ja viimeaikaisen Covid-19:n aiheuttaman globaalin pandemian myötä. Esimerkiksi Euroopan komissio on alkanut käyttää missioita kehyksenä sen tutkimus- ja kehittämisrahoitukselle Horisontti Eurooppa 2021–2027 -ohjelmassa.

Suomessa missiolähtöisyys on noussut esiin esim. kestävän kehityksen ohjelmassa, työ- ja elinkeinoministeriön kasvuportfoliossa, Business Finlandin vuonna 2021 käynnistyneissä pilottimissioissa ja Suomen Akatemian ulkoisessa arvioinnissa. Kansallisella tasolla lähestymistapaa ei kuitenkaan vielä ole toimeenpantu laajasti. Selvityksessä argumentoidaan sen puolesta, että yksi syy tähän on suhteellisen kapea ymmärrys siitä, mitä tarkoituksia varten missiolähtöisyyttä tulisi hyödyntää ja miten se voi konkreettisesti parantaa julkisen hallinnon valmiuksia toimeenpanna muutoksia.

Missiolähtöisen innovaatiopolitiikan merkityksellisyys

Missiolähtöinen innovaatiopolitiikka voi parhaimmillaan tarjota uudenlaisia ratkaisuja ja käytäntöjä ratkaista aikamme suuria haasteita, mutta sen tarjoamat mahdollisuudet eivät ole vielä täysimittaisesti käytössä, eikä niiden toteuttamistavoista ole yksiselitteistä näkemystä. Tämä ei ole yllättävää, sillä missiolähtöisyyden potentiaalisena tavoitteena on perustavanlaatuinen muutos siinä, miten järjestämme julkisen hallinnon resurssit ja vahvistamme yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Missiolähtöisyys voidaan nähdä uutena yksittäisenä politiikkavälineenä, jolloin missioilla pyritään laajentamaan nykyistä innovaatiopolitiikan keinovalikoimaa. Missiolähtöisyys voidaan myös määritellä kokonaan uudenlaiseksi systeemisen hallinnan ja ohjauksen välineeksi. Ratkaisujen löytäminen edellyttää julkisen hallinnon tietoista päätöstä kokeilla ja toteuttaa uudenlaista missiolähtöistä yhteistyötä ja asettaa sille kunnianhimoiset tavoitteet. Ennen kuin keskustelu suuntautuu suoraan mahdollisten missioiden sisältöihin ja teemoihin, on kuitenkin tarpeen tarkastella missiolähtöistä lähestymistapaa kriittisesti ja etsiä vastauksia seuraavaan kysymykseen: miksi ja mitä tarkoitusta varten missiolähtöistä politiikkaa ylipäänsä tarvitaan?

Lisätietoja: Katri Sarkia, Demos Helsinki, p. 050 528 1070, etunimi.sukunimi(at)demoshelsinki.fi