Tutkijat julkistivat suositukset digihyvinvoinnin edistämiseen Suomessa
Miten digilaitteet voisivat parantaa hyvinvointia?

Väestöliitto, Demos Helsinki ja Mediakasvatusseura ovat luoneet tutkimuksen ja asiantuntijatyöpajojen pohjalta tiekartan suomalaiseen digihyvinvointiin. Sen suositukset on suunnattu päättäjille, organisaatioille ja toimielimille. Tiekartta on laadittu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa Digihyvinvointi perheissä – Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi -hanketta.

Digitaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia digitaalisten laitteiden ja palveluiden sisältämässä arjessa. Digitaalisesti hyvinvoiva ihminen osaa ehkäistä median haittavaikutuksia sekä käyttää laitteita ja palveluita tavalla, joka tukee hänen osallisuuttaan ja läheisiä ihmissuhteita.

Viimeistään keväällä 2020 ruutujen edessä käytetystä ajasta on tullut ajankohtainen huolenaihe, kun työnteko, yhteydenpito ja vapaa-ajanvietto ovat digitalisoituneet entisestään liikkumisrajoitusten myötä.

”Poikkeustilan aikana olemme kaikki törmänneet digitalisaation siunauksiin ja rajoituksiin. Suomi on maailman kärjessä etätyön toimivuudessa niin työpaikoilla kuin kouluissa, mikä on ylpeyden aihe! Samalla huomaamme, ettei mikään korvaa fyysistä läsnäoloa ja sosiaalisuutta”, kommentoi Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.

”Teknologia on helpottanut kumppanin löytämistä ja yhteydenpitoa läheisiin. Ilmiön kääntöpuolena on kuitenkin, jos jatkuva digilaitteiden käyttäminen vie aikaa pois kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta, unesta tai liikunnasta”, huomauttaa tutkija Kristiina Tammisalo.  

Digitalisaation haasteet ja hyödyt jakautuvat eri lailla eri ikäisten ja taustaisten käyttäjien kesken, eli digihyvinvointi on myös tasa-arvokysymys. Sen vaaliminen on siis myös yhteisöjen ja yhteiskunnan asia.

Tavoitteissa digihyvinvointitutoreita ja digitaalinen vanhemmuuspakkaus

Tiekartan suositukset on suunnattu yhteiskunnan eri tasoille kuten teknologian kehittäjille, politiikkaan, koulutusjärjestelmään sekä työpaikoille. Siinä ehdotetaan esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä toteutettavaksi Suomessa:

• Laaditaan suositukset aikuisten ruutuajalle sekä muulle digitaalisten laitteiden käytölle.
• Tuetaan kotien ja koulujen välistä yhteistyötä perheiden digihyvinvoinnin edistämisessä – tätä varten hankkeessa on tuotettu vanhempainiltamateriaali.
• Selvitetään mahdollisuuksia verottaa ylikansallisia teknologiayhtiöitä Suomessa tuotetuista voitoista.
• Perustetaan uusi poikkihallinnollinen ja poliittisesti riippumaton elin, joka seuraa digialan kehityksen inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
• Teknologioita kehittävät yritykset tuovat käyttäjien ja yhteisön hyvinvoinnin vahvemmin osaksi yrityksen vastuullisuuskeskustelua ja alkavat nostaa sitä myös strategiseksi kärjeksi.
• Työpaikkojen pitää ottaa käyttöön selkeät säännöt tai sopimukset työnantajan ja -tekijän välillä digitaalisten välineiden käytöstä työaikojen ulkopuolella.
• Koulujen digihyvinvoinnin yhdenvertaisuudesta kansallisesti huolehditaan.

Tiekarttaan ja sen suosituslistaan voi tutustua kokonaisuudessaan Demos Helsingin verkkosivuilta. Lisätietoja hankkeesta saa myös Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen sivuilta.

Lisätiedot:

Anna Rotkirch, johtaja ja tutkimusprofessori
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
anna.rotkirch(at)vaestoliitto.fi, p. 040 776 3086