Hyppää sisältöön

Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien taloudelle

Käynnissä

Toteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus

Rahoitussumma

149 901 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2022–12/2022

Monipaikkaisuuteen kytkeytyy ihmisten liikkuvuudesta rahavirtoja, jotka siirtyvät alueilta toisille esimerkiksi maksettujen verojen tai veroetuuksien muodossa, kuin myös tavaroiden ja palvelujen ostoina sekä investointeina rakennuksiin ja infraan. Näin monipaikkaisuus vaikuttaa kuntatalouteen ja julkisten palvelujen rahoitukseen, sillä se siirtää erityisesti verotuksen välityksellä kunnille kohdentuvia tuloja kuntien välillä. Monipaikkaisuuden rahavirroilla on vaikutusta sekä monipaikkaisen henkilön virallisessa kotikunnassa että sillä paikkakunnalla, johon monipaikkaisuus kohdistuu. Suomessa luonnollisten henkilöiden tuloverotus ja kuntapalveluiden rahoitus on sidottu verovelvollisen kotikuntaan. Siten verotuksessa ei yleisesti huomioida ihmisten liikkuvuutta tai monipaikkaisuutta, kuten työssäkäyntiä asuinkunnan ulkopuolella.

Monipaikkaisuus myös siirtää ihmisten kulutusta ja siten vaikuttaa kunnissa tapahtuvaan taloudelliseen toimeliaisuuteen. Monipaikkaisuuden väestödynamiikasta ja siihen liittyvästä kulutuskysynnästä ei ole virallisia tilastoja, joten muutoksia taloudellisessa toimeliaisuudessa on arvioitava yhdistämällä eri tietolähteitä. Monipaikkaiset vapaa-ajanasukkaat lisäävät erityisesti palveluiden kysyntää kesämökkivaltaisissa kunnissa, mikä voi heijastua laajemmin paikallisen yritystoiminnan kannattavuuteen, työn määrään ja tätä kautta myös kunnan verotuloihin. Lisäksi ne kunnat, joissa on runsaasti vapaa-ajan asuntoja, saavat tuloja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverotuloista sekä jossain määrin palveluiden käyttöön liittyvistä asiakasmaksuista. Toisaalta monipaikkaisuus voi aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen, koulukuljetusten, vesi- ja jätehuollon ja muiden palvelujen järjestämisestä sekä yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin kohdistuvista kehittämistarpeista.

Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen ovat Suomessa tuntemattomia, sillä monipaikkaisuutta käsittelevä tutkimus on keskittynyt monipaikkaisten väestöryhmien kartoittamiseen, kuvaamiseen sekä arvioimaan laajemmin monipaikkaisuuden merkitystä yhteiskunnassa. Monipaikkaisuus on Suomessa hyvin yleistä erityisesti vapaa-ajan asumisessa ja on mahdollista, että työn ja asumisen monipaikkaisuus yleistyvät lähitulevaisuudessa. Tämä liittyy muun muassa globalisaatioon, työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymiseen, kotitalouksien vaurastumiseen ja perherakenteiden murrokseen.

Monipaikkaisuuden yleisyyden ja moninaisten vaikutuksien vuoksi on tärkeä lisätä tietoa siitä, millaisia vaikutuksia monipaikkaisuudella on kuntien talouteen ja miten se tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmässä sekä julkisten palvelujen järjestämisessä. Tutkimustiedon tarvetta korostaa myös se, että väestön ikääntymisen ja negatiivisen luonnollisen väestökasvun myötä isossa osassa kuntia monipaikkaisen väestön osuus suhteessa kunnassa pysyvästi asuvaan väestöön tulee kasvamaan. Tällöin monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien talouteen tulevat suhteellisesti olemaan nykyistä suuremmat.

Hankkeen päätavoitteena on muodostaa kokonaisarvio monipaikkaisuuden vaikutuksista kuntien taloudelle. Hankkeessa luodaan tietopohja monipaikkaisten henkilöiden kunnille tuomista tuloista, heidän aiheuttamista menoista sekä arvioidaan laaja-alaisesti verrokkiasetelmalla monipaikkaisuuden vaikutuksia kunnissa tapahtuvalle taloudelliselle toiminnalle ja kuntatalouden tilalle. Hankkeessa myös analysoidaan, millaisia haasteita tai mahdollisuuksia monipaikkaisuus aiheuttaa infrastruktuurin rakentamiselle ja yhteiskunnan tuottamien tärkeiden palvelujen saatavuudelle. Hankkeessa tuotettava tieto palvelee Valtiovarainministeriön vuonna 2020 käynnistämää kuntien tulevaisuustyötä, mutta tieto hyödyttää myös valtion säädösvalmistelua, suunnittelua ja kuntatalouden ohjausta eri sektoreilla.

Tutkimus on pääosin valtakunnallinen, mutta aineistojen saatavuuden ja analyysien erityisluonteen vuoksi osa tutkimuksesta nojautuu case-analyyseihin.

Ota yhteyttä:

Apulaisprofessori Olli Lehtonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 827 7574, etunimi.sukunimi(at)uef.fi

Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien taloudelle

Yhteyshenkilö ministeriössä